Ero sivun ”Suistamo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Aiheesta muualla: + |
p fix |
||
Rivi 84:
1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa Suistamo tunnettiin erityisesti runonlaulajistaan, itkuvirsien esittäjistään, kanteleen soittajistaan ja metsämiehistään. Alueelle tehtiin runonkeruu- ja karhunkaatomatkoja. Alpo Sailo käytti tunnettua runonlaulajaa Pedri Shemeikkaa mallinaan muotoillessaan Sortavalaan Runonlaulajapatsaan. Karjalan äidin maineen saavutti Sotikaisten sukuun kuulunut Matjoi Plattonen itkuvirsillään. Nuori musiikkimies Armas Launis äänitti vuonna 1905 vaharullille Iivana Onoilan ja Pedri Shemeikan muisteloita. Ne ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran äänitearkistossa.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen laatiman kartan mukaan Suistamon läntisimmissä kylissä puhuttiin Suomen kielen ns. karjalaismurteiden kaakkoismurteita eli Etelä-Karjalan murteita. Itäosissa puhuttiin Karjalan kielen murteisiin kuuluvaa eteläkarjalaa eli etelämurteita kuten Suojärvelläkin. Kaakkoinen rajanaapuri Salmi kuului jo aunukselaismurteiden (livvi) piiriin.
Rivi 91 ⟶ 92:
Suistamo-tietoutta tallentaa Suistamon Perinneseura ry.
==Kirjallisuutta==▼
Suistamon perinneseuran julkaisemia Suistamoon liittyviä kirjoja (käytetty lähteenä):▼
*Evakkoreppu, Aulis Blinnikka (2003),▼
*Hyvästi Suistamo. Muistojen kylistä evakkotielle, toim. Aune Kalkkinen (1995),▼
*Muistojen Suistamo kuvina - Elämää ennen evakkoaikaa, Aulis Blinnikka ja Asko Simanainen (2011),▼
*Muistoissa kylät elävät. Suistamon Perinneseuran keräämiä muistikuvia ja tarinoita Suistamon kylistä ja niiden asukkaista, toim. Aune Kalkkinen (1993),▼
*Perintönä kädentaidot, Seija Raitanen (2004),▼
*Suistamo, Muistelmia ja kuvia kotiseudustamme toim. Väinö Nenonen, Mikael Rajamo (1955, näköispainos 2006),▼
*Suistamolaisten joulukuu 1939, toim. Aulis Blinnikka (1999),▼
*Suistamolaisuus elää - Suistamon Perinneseuran vuosikymmenet, toim. Aulis Blinnikka (2001).▼
▲==Kirjallisuutta==
{{viitteetön}}
*Tapio Hämynen: Liikkeellä leivän tähden - Raja-Karjalan väestö ja sen toimeentulo 1880-1940, Suomen Historiallinen Seura 1993. (Suistamon talouselämään liittyviä keskeisiä tietoja)
*Kollaa kestää, Erkki Palolampi, WSOY (1940)
Rivi 112 ⟶ 104:
*Tälleh siel elettih, toim. Aune Kalkkinen, Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö (1987).
==Lähteet==
▲Suistamon perinneseuran julkaisemia Suistamoon liittyviä kirjoja (käytetty lähteenä):
▲*Evakkoreppu, Aulis Blinnikka (2003),
▲*Hyvästi Suistamo. Muistojen kylistä evakkotielle, toim. Aune Kalkkinen (1995),
▲*Muistojen Suistamo kuvina - Elämää ennen evakkoaikaa, Aulis Blinnikka ja Asko Simanainen (2011),
▲*Muistoissa kylät elävät. Suistamon Perinneseuran keräämiä muistikuvia ja tarinoita Suistamon kylistä ja niiden asukkaista, toim. Aune Kalkkinen (1993),
▲*Perintönä kädentaidot, Seija Raitanen (2004),
▲*Suistamo, Muistelmia ja kuvia kotiseudustamme toim. Väinö Nenonen, Mikael Rajamo (1955, näköispainos 2006),
▲*Suistamolaisten joulukuu 1939, toim. Aulis Blinnikka (1999),
▲*Suistamolaisuus elää - Suistamon Perinneseuran vuosikymmenet, toim. Aulis Blinnikka (2001).
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/suistamo/suistamohist.htm Suistamo] luovutettukarjala.fi
Rivi 124:
{{Luovutetut alueet}}
[[Luokka:Suistamo|*]]
| |||