Ero sivun ”Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipaikka” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p commonscat
Velma (keskustelu | muokkaukset)
p fix
Rivi 1:
{{Korjattava/määritelmä}}
{{lähteetön}}
[[Tiedosto:Provincial Archives of Hämeenlinna 2.jpg|thumb|225px|Arkiston uuden talon pihan puolta.]]
===Historia===
[[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]] maakunta-arkisto perustettiin vuonna [[1927|1927]]. Arkiston toimipiiri kattoi silloisen [[Hämeen lääni|Hämeen läänin]], mutta sinne sijoitettiin arkistoaineistoja myös [[Uudenmaan lääni|Uudenmaan läänin]] alueelta sekä tilapäisesti myös muualta maasta odottamaan niille sopivampaa säilytyspaikkaa.
 
===Historia===
Hämeenlinna valittiin ensimmäisen maakunta-arkiston paikaksi keskeisen sijaintinsa ja kaupungin tarjoamien tilojen takia. Toiminta aloitettiin heinäkuun 1. päivänä vuonna 1927 vanhassa ortodoksisessa sotilaskirkossa, jonka alakerrassa toimi kaupunginkirjasto ja yläkerrassa maakunta-arkisto. Näissä tiloissa maakunta-arkisto toimi vuoteen [[1977|1977]] saakka, jolloin se siirtyi vanhaan Kultakeskus Oy:n tehdasrakennukseen kaupungin keskustan liepeille.
[[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]]n maakunta-arkisto perustettiin vuonna [[1927|1927]]. Arkiston toimipiiri kattoi silloisen [[Hämeen lääni|Hämeen läänin]], mutta sinne sijoitettiin arkistoaineistoja myös [[Uudenmaan lääni|Uudenmaan läänin]]n alueelta sekä tilapäisesti myös muualta maasta odottamaan niille sopivampaa säilytyspaikkaa.
 
Hämeenlinna valittiin ensimmäisen maakunta-arkiston paikaksi keskeisen sijaintinsa ja kaupungin tarjoamien tilojen takia. Toiminta aloitettiin heinäkuun 1. päivänä vuonna 1927 vanhassa ortodoksisessa sotilaskirkossa, jonka alakerrassa toimi kaupunginkirjasto ja yläkerrassa maakunta-arkisto. Näissä tiloissa maakunta-arkisto toimi vuoteen [[1977|1977]] saakka, jolloin se siirtyi vanhaan Kultakeskus Oy:n tehdasrakennukseen kaupungin keskustan liepeille.
Heti toiminnan alkuvaiheissa vuonna [[1934|1934]] esitettiin arkiston siirtoa [[Tampere|Tampereelle]], perusteena oli lähinnä Tampereen kaupungin suurempi koko. Myöhemminkin siirtoa esitettiin säännöllisin väliajoin. 1960-luvulta lähtien perusteena siirrolle esitettiin myös [[Tampereen yliopisto|Tampereen yliopiston]] historianlaitoksen tarpeet tutkimustyötä tehtäessä. [[Opetusministeriö|Opetusministeriön]] päätöksellä maakunta-arkisto pysyi kuitenkin Hämeenlinnassa. Vuosina 2008-2009 maakunta-arkistolle rakennettiin ensimmäinen varsinaisesti arkistokäyttöön tarkoitettu rakennus, joka avattiin yleisölle kesällä [[2009|2009]]. Säilytystilan kokonaiskapasiteetti on noin 27 hyllykilometriä.
 
Heti toiminnan alkuvaiheissa vuonna [[1934|1934]] esitettiin arkiston siirtoa [[Tampere|Tampereelle]]elle, perusteena oli lähinnä Tampereen kaupungin suurempi koko. Myöhemminkin siirtoa esitettiin säännöllisin väliajoin. 1960-luvulta lähtien perusteena siirrolle esitettiin myös [[Tampereen yliopisto|Tampereen yliopiston]]n historianlaitoksen tarpeet tutkimustyötä tehtäessä. [[Opetusministeriö|Opetusministeriön]]n päätöksellä maakunta-arkisto pysyi kuitenkin Hämeenlinnassa. Vuosina 2008-2009 maakunta-arkistolle rakennettiin ensimmäinen varsinaisesti arkistokäyttöön tarkoitettu rakennus, joka avattiin yleisölle kesällä [[2009|2009]]. Säilytystilan kokonaiskapasiteetti on noin 27 hyllykilometriä.
Nykyisin Hämeenlinnan maakunta-arkiston toimialue käsittää [[Häme|Hämeen]], [[Pirkanmaan liitto|Pirkanmaan]], [[Päijät-Hämeen liitto|Päijät-Hämeen]] ja [[Uudenmaan liitto|Uudenmaan]] liittojen alueet.
 
Nykyisin Hämeenlinnan maakunta-arkiston toimialue käsittää [[HämeHämeen liitto|Hämeen]], [[Pirkanmaan liitto|Pirkanmaan]], [[Päijät-Hämeen liitto|Päijät-Hämeen]] ja [[Uudenmaan liitto|Uudenmaan]] liittojen alueet.
 
Maakunta-arkiston vt. johtajana on toiminut vuodesta 2010 Juhani Tikkanen.
 
===Aineistot===
 
Maakunta-arkistossa säilytetään asiakirjoja runsaat 21 hyllykilometriä, joista valtaosa on valtion viranomaisten luovuttamia asiakirjoja. Maakunta-arkisto säilyttää valtion alue- ja paikallishallinnon pääosin yli 40 vuotta vanhemmat pysyvästi säilytettävät asiakirjat. Niiden osalta kokoelmat kattavat entisen Hämeen läänin ja Uudenmaan läänin alueet. Lisäksi kokoelmiin sisältyy talletuksina muun muassa ev.lut. seurakuntien asiakirjoja sekä yksityisten henkilöiden, järjestöjen, yhdistysten, talojen ja kartanoiden arkistoja. Asiakirjojen lisäksi arkiston kokoelmissa on tuhansia mikrokortteja ja rullafilmejä, joista suurin osa on nykyisin digitoitu. Vanhimmat asiakirjat ovat 1500-luvulta. Aineistomäärältään Hämeenlinnan maakunta-arkisto on maamme suurin maakunta-arkisto.