Ero sivun ”Suomen rikoslaki” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuva
Rivi 1:
[[File:Rikoslaki1889.jpg|thumb|right|250px|Suomen rikoslain alkuperäinen julkaisu [[Suomen säädöskokoelma|Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokouksessa]] 39/1889.]]
'''Suomen rikoslaki''' tarkoittaa laveasti ymmärrettynä Suomen [[rikosoikeus|rikosoikeudellista]] [[lainsäädäntö]]ä ja ahtaammin määriteltynä rikoslaki-nimistä [[laki]]a. Rikoslaki sisältää [[rikos|rikoksia]] ja niiden seuraamuksia koskevat [[oikeussäännös|oikeussäännökset]]. Rikoslaki määrittelee rikolliset teot ja pyrkii estämään niitä ja vähentämään rikollisuuden haittoja. Muissakin laeissa on rangaistussäännöksiä, mutta vankeusrangaistuksen määräävät säännökset on pääosin keskitetty rikoslakiin. Suomen käytössä oleva rikoslaki säädettiin 1889 ja se tuli voimaan vuoden 1891 alussa. Rikoslain kokonaisuudistuksessa rikoslakia on modernisoitu vuodesta 1991 lähtien.<ref>Iso tietosanakirja, WSOY 1995–1997</ref> Kaikkia rikoksia koskevat yhteiset säännökset eli niin sanotut rikosoikeuden yleiset opit uudistettiin [[2003]] ja muutokset tulivat voimaan [[2004]]. Niitä koskevat säännökset ovat lain kymmenessä ensimmäisessä luvussa.
 
Suomen käytössä oleva rikoslaki säädettiin vuonna 1889, ja se tuli voimaan vuoden 1891 alussa. Rikoslain kokonaisuudistuksessa rikoslakia on modernisoitu vuodesta 1991 lähtien.<ref>Iso tietosanakirja, WSOY 1995–1997.</ref> Kaikkia rikoksia koskevat yhteiset säännökset eli niin sanotut rikosoikeuden yleiset opit uudistettiin [[2003]], ja muutokset tulivat voimaan [[2004]]. Niitä koskevat säännökset ovat lain kymmenessä ensimmäisessä luvussa.
 
==Määritelmiä==
Rivi 69 ⟶ 72:
 
== Historia ==
Suomen nykyinen rikoslaki ja siihen liittyvä asetus [[rangaistus]]ten täytäntöönpanosta annettiin [[1889]] (AsK 39/1889), ja tuline tulivat voimaan vuonna [[1894]]. Ne kumosivat [[vuoden 1734 laki|vuoden 1734 lain]] rikos- ja rangaistuskaaret. Nykyinen rikoslaki alkaa edelleen alkuperäisillä saatesanoilla:
 
:"'''Me AleksanderALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko VenäjänmaanWenäjänmaan Keisari ja ItsevaltiasItsewaltias, Puolanmaan ZsaariTsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m.''' Teemme &#8195;T e e m m e &#8195; t i e t t ä w ä k s i tiettäväksi: Suomenmaan ValtiosäätyjenWaltiosäätyjen alamaisesta esityksestä tahdomme Me täten armosta vahvistaawahwistaa seuraavanseuraawan rikoslain Suomen Suuriruhtinaanmaalle, jonka voimaanpanemisestawoimaanpanemisesta, niinkuin myöskin rangaistusten täytäntöönpanosta erityinen asetus annetaan:''"
 
Alun perin rikoslain oli määrä astua voimaan jo vuoden [[1891]] alussa, mutta eräiden venäläisten poliitikkojen vaatimuksesta keisari [[Aleksanteri III (Venäjä)|Aleksanteri III]] ei sitä vahvistanut, ennen kuin Suomen säädyt olivat hyväksyneet siihen joukon muutoksia, joilla varsinkin valtiollisia sekä julkiseen omaisuuteen kohdistuvien rikoksia koskevat säännökset saatettiin yhdenmukaisiksi [[Venäjä]]n silloisen lain kanssa.
Rivi 77 ⟶ 80:
Myöhemminkin rikoslakia on muutettu lähes kaikilta osin, joskus yksittäisiä lainkohtia muuttamalla, joskus kirjoittamalla uudestaan kokonaisia lukuja. Alkuperäisessä muodossaan ovatkin voimassa enää vain eräät nykyisin vähämerkityksisiksi jääneet pykälät.{{tarkenna}}
 
Rikoslain rinnalla oli voimassa vuonna [[1919]] säädetty sotaväen rikoslaki. Se kumottiin vuoden [[1984]] alussa, jolloin rikoslakiin lisättiin uusi, sotilasrikoksia koskeva 45. luku, sekä säädettiin uusi sotilasoikeudenkäyntilaki.{{lähde}}<ref> Kemppinen, Kullervo: ''Lakitiedon Pikkujättiläinen'', s. 739. WSOY 1985, Porvoo. </ref>
 
Rangaistussäännöksiä on muissakin laeissa kuin rikoslaissa, kuten esimerkiksi tieliikennelaissa, mutta vankeusrangaistuksen uhan sisältävät säännökset pyritään nykyisin keskittämään rikoslakiin.
 
Rikoslainsäädännön vireillä olevan kokonaisuudistuksen myötä rikoslaki on itse asiassa uusittu vaiheittain ja on tätä nykyä kohtalaisen moderni. Uudistuksen ensimmäisen vaiheen lainmuutokset tulivat voimaan vuoden [[1991]] alusta ja toisen vaiheen syyskuussa [[1995]]. Oikeusministeriö on 14.2.2007 asettanut professori [[Pekka Koskinen|Pekka Koskisen]] selvitysmieheksi selvittämään mahdollisuuksia rikoslain kokonaisuudistuksen loppuun saattamiseksi siten, että säädettäisiin lakiteknisesti uusi, rakenteeltaan johdonmukainen ja kirjoitusasultaan yhdenmukainen rikoslaki. Laajoja sisällöllisiä muutoksia uudistuksessa ei ole tarkoitus tehdä.
 
== Katso myös ==
Rivi 93 ⟶ 96:
 
==Aiheesta muualla==
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 RikoslakiAjantasainen rikoslaki] valtion säädöstietopankissa Finlexissä
 
[[Luokka:Suomen laki|Rikoslaki]]