Avaa päävalikko

Muutokset

1 157 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
Täydennetään Kansallisbiografian artikkelin pohjalta. Lähteet ilmoittavat näemmä eri kuolinpaikan.
'''Platon Ivanovitš Ivanov''' (sukunimi vuodesta 1938 '''Iivola'''; [[31. maaliskuuta]] [[1863]] [[Helsinki]] – [[15. marraskuuta]] [[1939]] [[Daugavpils]], [[Latvia]]<ref>[http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/virkamiehet_2/H-O.pdf Yliopiston virkamiesmatrikkelin] mukaan kuolinpaikka on Helsinki.</ref>)<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|nimi=Ivanov, Platon (1863 - 1939)|tekijä=Kristiina Kalleinen|ajankohta=13.10.2004|id=4584}}</ref> oli Suomessa syntynyt venäläinen virkamies, joka toimi [[Sortokaudet|toisen sortokauden]] aikana [[Suomen kenraalikuvernööri]]n kanslian johtajana ja, [[senaattori]]na niin sanotussa [[SortokaudetAmiraalisenaatti|toisellaamiraalisenaatissa]] sortokaudellasekä [[ministerivaltiosihteeri]]n apulaisena.
 
Ivanovin vanhemmat olivat Helsingin junkkarikoulun opettaja, eversti Ivan Ivanov ja Maria MolozemoffMolozemova. Vaikka Ivanov olikin syntynyt Suomessa ja osasi suomea sekä ruotsia, hän ei ollut Suomen kansalainen.<ref name="KB" /> Hän pääsi ylioppilaaksi [[Helsingin ruotsalainen yksityislyseo|Helsingin ruotsalaisesta yksityislyseo]]sta 1881, opiskeli venäjää [[Moskova]]ssa 1884–1886, sai tykistöaliluutnantin arvon 1889 ja suoritti [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] oikeuslyseon kurssin.<ref name="matrikkeli">[http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/virkamiehet_2/H-O.pdf IVANOFF (1938− Iivola), Platon] Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640–1917.</ref>
 
Ivanov oli keisarin Suomen asiain kanslian ylimääräinen virkamies 1901 ja vanhempi apulaistoimitussihteeri 1903. Hän oli [[Vaasan lääni]]n lääninsihteerinä 1903 ja sitten [[ministerivaltiosihteeri]]nministerivaltiosihteerinviraston avustavana virkamiehenä erityistehtävissä 1904–1909 sekä [[Helsingin yliopisto]]n vt. kanslerinsihteerinä 1905–1909. Ivanovista tuli kenraalikuvernöörinkanslian varajohtaja 1909 ja johtaja 1911. Hän oliKun [[Markovin senaatti|Markovin]]a senaatissahaluttiin samana vuonna täydentää, kenraalikuvernööri [[F. A. Seyn]] järjesti Ivanovin senaattoriksi vedoten vuodelta 1858 olevaan asetukseen, jota oli mahdollista tulkita siten että Suomessa virassa toimineet venäläiset olivat saaneet Suomen kansalaisuuden. Ivanov toimi senaatin talousosaston jäsenjäsenenä ja kamaritoimituskunnan vt. kamaritoimituskunnan päällikköpäällikkönä 1911–1913. IvanoffSen toimijälkeen sittenhän ministerivaltiosihteerinoli ministerivaltiosihteeriksi siirtyneen [[Vladimir Markov|Markovin]] apulaisena 1913–1917Pietarissa aina [[Helmikuun vallankumous|helmikuun vallankumoukseen]] asti. Hän sai valtioneuvoksen arvon 1906 ja todellisen valtioneuvoksen arvon 1910.<ref name="KB" /><ref name="matrikkeli" />
 
Venäjän vallankumouksen jälkeen Ivanov oli [[Kone- ja Siltarakennus|Kone ja Silta Oy]]:n konttoristina 1920–1924 ja asuivuodesta myöhemmin1924 [[Liettua]]ssaalkaen [[Dünaburg]]issakirjailijana ja toimittajana Latvian Daugavpilsissa. Hänen ensimmäisen vaimonsa isä oli ollut siellä kaupunginjohtajana. Ivanov oli naimisissa 1895–1932 Olga Moltšanovan kanssa ja vuodesta 1938 Sofie Bersenovan kanssa.<ref name="KB" />
 
Platon Ivanov oli naimisissa 1895–1932 Olga Moltschanoffin kanssa ja vuodesta 1938 Sofie Bersenoffin kanssa.
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
* [http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/virkamiehet_2/index.htm Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640–1917, osa H–O]
 
{{DEFAULTSORT:Ivanov, Platon Ivanovits}}
[[Luokka:Suomalaiset senaattorit]]
[[Luokka:Venäläiset henkilöt]]
[[Luokka:Vuonna 1863 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1939 kuolleet]]