Ero sivun ”Yoldiameri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
viite ja otsikko, otin mallineen pois |
||
Rivi 1:
[[Kuva:LateBalticIceLake.jpg|thumb|150px|Yoldiavaihe alkoi, kun vetäytyvän jäätikön reuna avasi salmen Keski-Ruotsin poikki (toisin kuin kuva näyttää, Tanskan salmien kautta ei tuolloin ollut meriyhteyttä)]]
[[Kuva:Portlandia arctica-fossiel.jpg|thumb|150px|Yoldiasimpukan (''Portlandia arctica'') fossiilinen kuori]]
'''Yoldiameri''' (ääntyy Joldiameri) oli nykyisen [[Itämeri|Itämeren]] varhaisvaihe, joka syntyi noin 11 600 vuotta sitten, kun [[Baltian jääjärvi]] yhdistyi [[Atlantti]]in Keski-Ruotsin poikki syntyneen salmen kautta jäätikön vetäytyessä alueelta pohjoiseen.
Yoldiavaiheen alussa laaja mannerjäätikkö peitti vielä Suomea. Jäätikön raja oli alussa Etelä-Suomessa salpausselkävyöhykkeessä. Kolmas [[Salpausselät|Salpausselkä]] ja Sisä-Suomen [[reunamoreeni]]t syntyivät Itämeren Yoldiavaiheessa.
Rivi 8 ⟶ 7:
Yoldiameren syntyessä Baltian jääjärven pinta laski äkkiä noin 25 metriä. Atlanttiin yhdistävä salmi oli nykyisessä [[Närke]]n maakunnassa Ruotsin nykyisten suurten järvien seuduilla, Billingenin vuoren pohjoispuolella. Tätä kautta virtasi ensin makeaa vettä valtamereen ja myöhemmin suolaista vettä Yoldiamereen. Suolainen vesi ehti Suomen rannikolle vasta 300 vuotta salmien avautumisen jälkeen. Jään painamana maanpinta Keski-Ruotsissa, samoin kuin Suomessa, oli silloin nykyistä alempana. Vaikka valtameren pintakin oli vielä nykyistä alempana, rantaviivan suhteellinen taso Itämeren pohjoisosissa oli 100-180 metriä nykyistä rantaa korkeammalla. Etelässä maa ei ollut vastaavasti painunut, ja [[Tanskan salmet]] olivat kuivilla. Yoldiameren suolapitoisuus väheni Närken salmen kaventuessa ja madaltuessa maankohoamisen takia huomattavan nopeasti; maa kohosi silloin paljon nopeammin kuin nyt. Yoldiameri oli siis alussa makeavetinen, keskivaiheilla murtovettä ja loppuvaiheessa makeavetinen.
Etelä- ja Keski-Suomi olivat laajalti Yoldiameren alla, mutta laajoja maa-alueita nousi vauhdilla merestä, alkujaan saaristoina. Yoldiameren rannan korkeus nykyiseen verrattuna vaihteli merenpinnan yleisen tason (ajan) mukaan ja maankohoamisen (paikan) mukaan. Eteläisellä Itämerellä Yoldian ranta oli 55 metriä nykyistä alempana, [[Helsinki|Helsingissä]] 80 m ja [[Laukaa]]ssa 160 m. Eräs tunnetuimpia säilyneitä Yoldia-meren rantaviivan pätkiä on Nurmijärvellä, entisen [[Nummelan parantola|Röykän sairaalan]] alueella. Muinaisranta on suojelualue ja merkitty erikseen. Helsingissä tällainen muinaisranta sijaitsee mm. [[Jakomäki|Jakomäessä]] Jakomäenkalliolla (60 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella).<ref>[http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/979cc48046221b70967ebf15301e4ebb/Julkaisu_03_11_net.pdf?MOD=AJPERES&CACHEID=979cc48046221b70967ebf15301e4ebb Jakomäen muinaisrantakivikon luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma] Helsingin kaupunki</ref>
Yoldiameren synty noin 11 600 vuotta sitten liittyy kylmän [[Nuorempi Dryas|dryaskauden]] päättymiseen ja samalla jääkauden loppumiseen. Jää vetäytyi nopeasti pohjoiseen, koivu alkoi vallata etelästä alaa ja ihmisiä liikuskella merestä kohonneella Suomen alueella. 10 000 vuotta sitten männyt valtasivat metsät<ref name="finnica">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.finnica.fi/artikkel/saari.htm | Nimeke =Keski-Suomen luonnon historia | Tekijä =Saari, Veli | Selite = | Julkaisu =finnica.fi | Ajankohta =2001 | Viitattu =23.5.2012 }}</ref>. Yoldiameren vielä melko kylmää [[preboreaali]]kautta sanotaan myös varhaiseksi lämpökaudeksi.{{lähde}}
==Ancylusjärvi==
Yoldiameri-vaihe päättyi maankohoamisen seurauksena jolloin yhteys valtamereen katkesi ja Itämeri muuttui noin 10
== Katso myös==
Rivi 25 ⟶ 23:
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
<br />
{{Itämeren historia}}
| |||