Ero sivun ”Astevaihtelu” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Astevaihtelu''' on useimpien [[itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalaisten kielten]] ilmiö (samantapaista esiintyy myös useimmissa [[saamelaiskielet|saamelaiskielissä]]), jossa [[klusiili]]t, eli ''k''-, ''p''- ja ''t''-äänteet (sekä marginaalisesti lainasanoissa ''g''-, ''b''- ja ''d''-äänteet) vaihtelevat sanan eri [[taivutus (kielioppi)|taivutusmuodoissa]]: joko kaksoisklusiili yksinkertaisen kanssa (kestovaihtelu) tai yksinkertainen klusiili jonkin toisen äänteen kanssa (laatuvaihtelu). Astevaihtelua esiintyy sekä [[nomini]]en että [[verbi]]en taivutuksessa ja myös [[johdos]]ten muodostamisessa. Astevaihtelun yhteydessä käytetään termejä ''vahva aste'' ja ''heikko aste'': kestovaihtelun tapauksessa [[geminaatta]] ''kk'', ''pp'' tai ''tt'' on vahva, yksinäiskonsonantti ''k'', ''p'' tai ''t'' heikko aste, kun taas laatuvaihtelun tapauksessa yksittäiskonsonantti ''k'', ''p'' tai ''t'' on vahva aste, niiden muu vastine tai puuttuminen heikko aste. Laatuvaihtelussa k:n heikkoasteinen vastine on yleensä kato (''leuka : leuan''), p:n vastine v (''ripa : rivan'') ja t:n vastine d (''kato : kadon'').
Astevaihtelun perussääntö on, että avotavun edellä on vahva, umpitavun edellä heikko aste. Vielä kantasuomessa ([[itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalaisten kielten]] kantamuodossa) astevaihtelu oli säännöllinen äänneilmiö: sanavartalon sisäinen klusiili(sto) heikentyi aina, jos siitä alkava [[tavu]] oli umpinainen eli päättyi [[konsonantti]]in. Ilmiön taustalla oli mahdollisesti jonkinlainen pyrkimys alkuperäisten painotussuhteiden säilyttämiseen eli painollisen ja painottoman tavun eron selventämiseen pitkää painotonta tavua ”heikentämällä”, mutta myös [[germaaniset kielet|germaanisten kielten]] vaikutusta on epäilty (kantagermaanissa ns. [[Vernerin laki|Vernerin lain]] mukaan tietyt konsonantit soinnillistuivat painotussuhteista riippuen).
|