Versio 18. toukokuuta 2012 kello 08.40 muokkaa Gopase+f (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 32 524 muokkausta p {{lupaava artikkeli -ehdotus}} ← Vanhempi muutos		Versio 22. toukokuuta 2012 kello 19.49 muokkaa kumoa PtG (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat, ylläpitäjät 100 277 muokkausta p kh + w Uudempi muutos →
Rivi 23: }} '''Harvajalkaiset''' (''Pauropoda'') on yksi [[tuhatjalkaiset\|tuhatjalkaisten]] alajakson neljästä luokasta. Siitä tunnetaan maailmanlaajuisesti neljässä heimossa reilu 700 lajia, mutta kokonaislajimäärän arvellaan olevan ~~2000~~2 000 ja ~~5000~~5 000 välillä<ref>http://www.mnhn.fr/assoc/myriapoda/KEYCLE.HTM</ref>. Ryhmän varhaisimmat säilyneet [[fossiili]]t ovat 40–35 miljoonaa vuotta vanhoista [[meripihka\|meripihkoista]], mutta ryhmä lienee paljon vanhempi. Ensimmäisenä harvajalkaiset löysi [[John Lubbock]] oman puutarhansa maaperästä vuonna [[1866]].<ref name="NN">Nationalnyckeln till Sveriges Flora och Fauna. Mångfotingar – Myriapoda ISBN: 978-91-88506-53-5 s. 263–300</ref> == Tuntomerkkejä == Harvajalkaiset ovat varsin pieniä, täysikasvuisina vain 0,5–5 mm pituisia eläimiä. Ruumis muodostuu 11–12 jaokkeesta, ja eläimellä on 9 tai 10 paria jalkoja. [[Tuntosarvet]] ovat hyvin erikoisella tavalla haarautuneet, mikä erottaa ryhmän selvästi kaikista muista eläinryhmistä. Väriltään harvajalkaiset ovat pigmentittömän valkoisia ja hieman läpikuultavia. Muun muassa suuosien ja sukuelinten rakenne viittaavat ryhmän yhteiseen alkuperään [[kaksoisjalkaiset\|kaksoisjalkaisten]] kanssa.<ref name="TOL">http://tolweb.org/Pauropoda/2531</ref><ref name="NN"/> Useimmilta lajeilta puuttuvat ~~silmät~~[[silmä]]t, [[verenkierto]] sekä hengitysputkisto. Ruumiin sivuilla on kuitenkin hengitysaukkoja muistuttavat aukot. Kaasujenvaihto tapahtuu suoraan ihon läpi ja ravinteet sekä happi kulkeutuvat kudoksiin [[diffuusio]]n avulla. Suun yhteydessä on imulihaksisto, ja ~~ruuansulatuskanavaan~~[[ruoansulatuskanava]]an liittyy useita rauhasia, joiden merkitystä ei tunneta. Selkäpuolella on viisi paria pitkiä tuntokarvoja. Harvajalkaiset luovat nahkansa koko elämänsä ajan.<ref name="NN"/> Aikuiset yksilöt saavuttavat 4mm/s liikkumisnopeuksia, ja ne kykenevät taittamaan ruumiinsa sivuille ja ylöspäin 90 asteen kulmaan.<ref name="NN"/> == Elintavat == Harvajalkaiset elävät maaperässä, lahoavassa puuaineksessa tai [[Karike\|karikkeen]] joukossa ~~käyttäen~~ja käyttävät ravinnokseen sienirihmastoa tai maatuvaa orgaanista materiaalia. Niitä tavataan erityisesti kosteassa ja [[humus]]pitoisessa [[lehtimetsä\|lehtimetsien]] maaperässä, ja eläimet ovat herkkiä ilmankosteuden muutoksille. Yksilömäärät neliömetriä kohti ovat yleensä pieniä. Koska harvajalkaiset eivät kykene itse kaivamaan maata, maaperän on oltava riittävän huokoista, ja yksilöitä on tavattu jopa 1–2 metrin syvyydestä. Laboratorio-oloissa harvajalkaiset ovat eläneet yli vuoden, ja niiden elinajaksi luonnossa arvellaan kahdesta kolmeen vuotta.<ref name="NN"/> Lisääntyminen tapahtuu ilman koiraan ja naaraan suoraa kontaktia. Koiras laskee maahan [[spermatofori\|spermapaketin]], jonka paikalle osuva naaras poimii sukuaukkoonsa. Osalla lajeista saattaa tapahtua [[partenogeneesi\|neitseellistä lisääntymistä]], sillä joidenkin lajien koiraat vaikuttavat olevan tavattoman harvinaisia. Munat kuoriutuvat noin kahden viikon kuluttua, ja ensimmäistä toukkavaihetta edeltää kaksoisjalkaisten tapaan liikuntakyvytön ''pupoidi''. Ensimmäisessä toukkavaiheessa eläimellä on vain kuusi jaoketta ja kolme raajaparia. Toukkavaiheita on neljä ja kussakin vaiheessa jaokkeiden ja raajaparien määrä kasvaa.<ref name="NN"/> == Levinneisyys ==

Ero sivun ”Harvajalkaiset” versioiden välillä