Ero sivun ”Kaarle Rohkea” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MerlIwBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: et:Charles Südi
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 38:
Itävallan herttua Sigismund von Habsburg tarjosi apuaan Kaarlelle vuonna [[1469]], sillä hän myi (panttasi) Elsassissa olevat alueensa sekä [[Saksa]]ssa [[Baden]]in kreivikunnassa sijainneen Brisgaun alueen Kaarlelle, joka näin saattoi kuroa umpeen kahta hänen valtakuntansa erillistä osaa, Brugundia ja Alankomaiden Burgundia.
[[Tiedosto:charles le temeraire.jpg|thumb|240px|left|Kaarle Rohkea, Burgundin herttua.]]
Kaarle Rohkea koki itsensä suvereeniksi hallitsijaksi Jumalan armosta, eikä jättänyt käyttämättä ainuttakaan tilaisuutta vähätellä ja nöyryyttää Ranskan kuningasta Ludvig XI:ta. Kaarle Rohkea oli ollut nuorena hyvissä väleissä Ranskan kruununprinssin eli [[dauphin]]in kanssa tämän ollessa maanpaossa Burgundissa, mutta myöhemmin Kaarlesta tuli [[Ludvig XI (Ranska)|Ludvig XI]]:n]] vastaisten kapinoiden johtohahmo ja tämän perivihollinen. Hän nöyryytti kuningastaan [[Peronne]]ssa tapahtuneessa tapaamisessa, jossa vuonna [[1468]] solmittiin sopimus, jonka myötä [[Champagne]]n ja [[Brie]]n maakunnat joutuivat burgundilaisten hallintaan. Koko Kaarlen hallitusaikaa leimasi jatkuva sotatila hänen ja Ludvig XI:n välillä. Kuitenkin kuningas oli itse yllyttänyt alueiden asukkaita kapinoimaan ja hän antoi niille tukensa. Kaarlen koko hallitusaika oli siis yhtä kapinaa Ludvig XI:ta vastaan ja hän koetti saada yhteistyöhön kanssaan Saksalaisen keisarikunnan hallitsijat [[AlbertAlbrekt II|Albrekt II]]:n]] ja [[Fredrik II]]|Fredrik II:n]] sekä Englannin kuninkaan [[Edvard IV]]|Edvard IV:n]]. Tämän lisäksi hän pyrki kasvattamaan jo ennestään laajoja alueita eritoten sveitsiläisten ja lothringeniläisten kustannuksella.
 
Sotilaana Kaarle Rohkea koki kaksi karvasta tappiota ennen lopullista tuhoutumistaan. Näistä ensimmäinen tapahtui [[Beauvais]]in kaupungin edustalla vuonna [[1472]], kun hän taisteli Jeanne Hachettea<ref>Jeanne Laisné (s [[24. marraskuuta]] [[1454]]), joka tunnettaan nimellä Jeanne Hachette on tunnuskuvallinen hahmo, joka taisteli Kaarle Rohkeaa vastaan vuonna [[1472]]]a Beauvais’n kaupungin edustallavastaan. Tarinan mukaan hänHachette olisi kirveen kanssa puolustanut kaupungin muurin yrittävienkaupunginmuuria burgundilaisia sotilaita vastaan. Näin 80.&nbsp;000 sotilaan joukko torjuttiin melkoisesti uhrautuvien naisten ansiosta ja Kaarlen sotaretki syvemmälle Ranskaan keskeytettiin.</ref> vastaan.Toinen Toinentappio tapahtui, kun Kaarle neuvotteli keisari [[Frederik III]]|Frederik III:n]] kanssa ja tämä pakotti hänet lopettamaan pienen reininmaalaisen Nessin kaupungin piirityksen.
 
Elsass myös kapinoi Kaarlea vastaan, eritoten syynä oli herttuan edustajan, bailli von Hagenbachin huono hallinto ja hänen kieltäytymisensä myymästä aluetta takaisin Sigismundille samasta hinnasta kuin hän oli itse maksanut. Etelässä [[bern]]iläiset saivat tukea [[Sveitsi]]n valaliittolaisilta, jotka toimivat Savoin herttuatar Yolandea vastaan ja valloittivat Vaud’in alueen linnakkeita. Kun Kaarle on saanut vasallien ja liittolaistensa valituksia alueen tilanteesta ja lähti kapinallisia vastaan suunnattuun sotaan. Hätiköidessään Kaarlelle tapahtui useita taktisia virheitä ja eritoten hän ylitti sveitsiläisten solidaarisuuden rajan. Näin Kaarle voitettiin Grandsonissa ja Morat'ssa, joissa hänen armeijansa tuhottiin vuonna [[1476]]. Tällöin Ludvig XI oleili [[Lyon]]issa.