Ero sivun ”Dopamiini” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Dopamiinista eri sairauksissa: oops |
|||
Rivi 23:
==Dopamiinista eri sairauksissa==
Välittäjäaineena dopamiinilla on merkitystä eri sairauksissa. Esimerkiksi [[skitsofrenia]]a sairastavia hoidetaan [[neurolepti|neurolepteillä]], jotka vähentävät aivojen dopamiinipitoisuutta{{Lähde||21. toukokuuta 2012}} salpaamalla aivojen dopamiinireseptoreita. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä [[psykoosi]]en puhkeaminen. Nykyaikaiset epätyypilliset neuroleptit vähentävät myös [[serotoniini]]n vaikutusta aivoissa.<ref>http://ukpmc.ac.uk/abstract/MED/7583621/
[[Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö|Tarkkaavuushäiriöissä]] (ADHD, ADD) [[otsalohko]]jen dopamiiniratojen toiminta on puutteellista. Tähän perustuu muun muassa [[metyylifenidaatti|metyylifenidaatin]] (Ritalin) käyttö tarkkaavuushäiriöiden hoidossa. Metyylifenidaatti on amfetamiinijohdannainen ja amfetamiinin tavoin stimulantti. Molemmilla lääkkeillä on joitain samoja vaikutuksia ja ne kuuluvat fenetyyliamiineihin. Otsalohkoista on hermoratoja myös [[tyvitumake|tyvitumakkeisiin]]. Otsalohkojen toiminnan häiriöihin liittyy usein motorisia oireita, kuten kömpelyys tarkkaavuushäiriössä. Dopamiinilla on paradoksinen vaikutus elimistössä; toisaalta se on stressihormoni, mutta toisaalta sillä on rauhoittava vaikutus, kuten muun muassa hyperaktiivisista lapsista tiedetään. Rauhoittava vaikutus perustunee siihen, että tarkkaavuuden parantuessa ympäristön virikkeet eivät aiheuta enää yhtä voimakasta stressiä.
| |||