Agadezin Place de la Grande Mosquéella on alun perin vuonna 1515 bankosta eli mudansaven, kivien ja olkien sekoituksesta rakennettu<ref name="Scholze"/> [[Agadezin moskeija|moskeija]], joka on laajalti Länsi-Afrikassa tunnettu.<ref name="Hudgens s. 984–985">Hudgens et al. 2003, s. 984–985</ref><ref name="Sovetskaja"/><ref name="Pitcher s. 447–448">Pitcher et al. 2006, s. 447–448</ref> Moskeija rakennettiin uudelleen vuonna 1844<ref name="Pitcher s. 447–448"/> tai toisen lähteen mukaan korjattiin vuonna 1847<ref name="Sovetskaja"/>. Moskeijan 27 metriä<ref name="Hudgens s. 984–985"/> korkeaan [[minareetti]]in pääsee maksua vastaan.<ref name="Pitcher s. 447–448"/> Minareetin kerrotaan olevan Afrikan korkein savitiiliminareetti.<ref name="werner"/> Moskeijan läheisyydessä sijaitsevat Agadezin vanhakaupunki ja sulttaaninpalatsi.<ref name="Geels s. 159–160"/> Agadezissa sijaitsevat myös Tendén, Dan Fodion ja Abawagen moskeijat.<ref name="Geels s. 172–173">Geels 2006, s. 172–173</ref> Agadezin vanhankaupungin Vieux Quartier -korttelissa on edustavaa tuaregien ja [[Hausat|hausojen]] savitiiliarkkitehtuuria.<ref name="Pitcher s. 447–448"/> Vanhassakaupungissa on myös rakennus, jossa tutkimusmatkailija Heinrich Barth asui vieraillessaan Agadezissa vuonna 1850. Nykyisin rakennus toimii museona. Myös Anastifidetin, Kel Oweyn tuaregiheimon johtajan, asumus sijaitsee vanhassakaupungissa samoin kuin esimerkiksi ''maison du boulanger'' -rakennus, jonka kaikki huoneet [[Senegal]]ista kotoisin ollut Sidi Ka -niminen leipuri muutti sadunomaisiksi luoliksi. Rakennuksen katossa, seinissä ja pilareissa on kuvattuna esimerkiksi kookkaita hirviöitä ja muita ilkikurisia olioita.<ref name="Geels s. 172–173"/>
