Ero sivun ”Tunturikangas” versioiden välillä

'''Tunturikangas''' on tunturipaljakalla yleinen varpuvaltainen<ref name="Väre_Partanen_2009_14">Suomen tunturikasvio, Henry Väre Rauni Partanen, Metsäkustannus OY 2009, ISBN 978-952-5694-40-6, s. 14</ref> kasvillisuustyyppi, joka on joko puutonta tai puuston peittävyys on alle 10%.

[[Tunturien heinäkangas|Tunturien heinäkankaita]] ei lueta varsinaisiin tunturikankaisiin. Tunturikankaan kasvillisuuteen vaikuttaa mm pinnanmuodoista johtuva maaston korkeuden ja lumensyvyyden vaihtelu ja ilmaston mereisyys-mantereisuus<ref>Yrjö Norokorpi, Heikki Eeronheimo, Seppo Eurola, Risto Heikkinen, Peter Johansson, Jouko Kumpula, Katariina Mäkelä, Seppo Neuvonen, Juha Sihvo, Saara Tynys & Risto Virtanen (2008): [http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=86061&lan=fi Osa 2.8 Tunturit.], s. 492. ''Teoksessa:'' {{Kirjaviite | Tekijä =Raunio, Anne, Anna Schulman& Tytti Kontula (toim.) | Nimeke =Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset| Vuosi =2008 | Luku = | Sivu = | Selite =Suomen ympäristö 8/2008 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomen ympäristökeskus | Tunniste = | www =http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=287730&lan=fi | www-teksti =Koko julkaisun verkkoversio | Tiedostomuoto = | Viitattu = 13.2.2011 | Kieli = }}</ref>. Esimerkiksi mantereiset kuivat alueet ovat jäkälävaltaisia, kosteat mereiset alueet sammalvaltaisia ja näiden välillä olevilla alueilla kasvaa suunnilleen yhtä paljon sekä sammalta että jäkälää<ref>Haapasaari 1988</ref>.