Ero sivun ”Etelänkylän isosilta” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Htm (keskustelu | muokkaukset) Rakenteeseen lisäystä; edit |
Htm (keskustelu | muokkaukset) p typot |
||
Rivi 37:
Etelänkylän isosilta on neliaukkoinen, kiilatuille kivituille perustettu [[tukiansassilta]]. Kussakin aukossa on kuusi kaksoistukiansasta molemmin puolin. Silta on 77,5 metriä pitkä ja 5,8 metriä leveä.<ref>Konttijärvi, 2009, s.7</ref> Sillan suurin jänne on noin 19,9 metriä ja pienin noin 18,5 m. Sillan suurin vapaa aukko on noin 17,8 m ja pienin 16,9 m. Kannen hyötyleveys on noin 5,4 metriä ja sillan alituskorkeus on noin 2,2 metriä.<ref>Konttijärvi, 2009, Liite 2</ref>
Kansilankutus oli alun perin tehty sillan pääkannattajiin nähden poikittaisten [[pelkka]]hirsien varaan kaksinkertaisena. Nykyasussa sillan kannessa on yksinkertainen syrjälankutus, joka
=== Kantavien puurakenteiden ikä ===
Rivi 44:
== Rakentaminen ==
=== Sillanpito, suuri taloudellinen rasitus ===
Sillat tehtiin Suomessa 1800-luvun alkuvuosikymmenelle saakka puusta. Suurissa silloissa oli kivitäytteiset hirsiarkut. Niiden perustaminen oli puutteellista, usein ne rakennettiin vain maan varaan ilman mitään perustuksia. Siltojen rakentaminen ja kunnossapito oli talonpojille taloudellinen rasitus ja sitä vihattiin.<ref>Konttijärvi, 2009, s.7</ref> Maalaki oli jo 1500-luvulta määrännyt, että sillat tuli
=== Päätöksenteko vanhan sillan uusimisesta ===
Rivi 75:
=== Tansseja ja kokoontumisia ===
Etelänkylän silta oli nuorison suosima kokoontumis- ja tanssipaikka, kuten muutkin sillat ja myös maantiet Pyhäjoella. Kuitenkin lopulta tanssiminen ja "temmeltäminen" koettiin ilmeisesti häiriöksi "matkustavaisille" ja "aroille hevosille". Oltiin huolissaan myös juopuneiden tappelun ja riitelyn aiheuttamasta nuorten "
== Sillan korjaukset ==
Rivi 82:
Vuonna 1927 Pyhäjoen kunnanhallitus sai Oulun lääninkansliasta lähetepäätöksen molempien Pyhäjoen siltojen uusimisesta, mukana oli myös suunnitelmat ja kustannusarvio, jotka kunnanhallitus hyväksyi. Siltoja ei jostain syystä kuitenkaan rakennettu uudelleen.<ref>Konttijärvi, 2009, s.22</ref>
[[Oulainen|Oulaisten]] tiemestari Lundman tarkasti sillat useaan otteeseen ja hänen ehdotuksestaan uusittiin talvella 1929 päällimmäinen lankkukerros, joka oli Lundmanin mukaan "niin laho, että seipäällä alas kolistelee". Samassa yhteydessä uudistettiin myös pikkusiltojen kansia. Pikkusillat uusittiin vuonna 1934. Maantietä oikaistiin korjauksen yhteydessä. Seuraavan kerran sillan kansi uusittiin vasta sodan jälkeen vuonna 1948, jolloin myös osa sillan tuista uusittiin. TVH oli myöntänyt
== Paikallisliikenteelle ja museosillaksi ==
[[Valtatie 8]] ylitti sillan vuoteen [[1963]] asti, jolloin uudet Pyhäjoen etelä - ja pohjoishaaran betonisillat valmistuivat.<ref>Konttijärvi, 2009, s.25</ref> Siltojen
Etelänkylän isosilta valittiin [[Museosilta|museosillaksi]] vuonna 1982.<ref>Konttijärvi, 2009, s.7</ref>
|