Ero sivun ”Etelänkylän isosilta” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
{{lupaava artikkeli -ehdotus}}
Siirrelty tekstejä, lisäilty.
Rivi 14:
| leveys = 5,4
| korkeus =
| alituskorkeus = 2,2<ref>Konttijärvi, 2009, Liite 2</ref>
| korkeusrajoitus =
| liikenne_päivässä =
Rivi 29:
}}
[[Tiedosto:Etelänkylän isosilta Pyhäjoki 20120516.JPG|thumb|225px|Lankkukansi.]]
'''Etelänkylän isosilta''' on [[Pyhäjoki|Pyhäjoen]] [[kunta|kunnassa]] oleva puurakenteinen [[silta]], joka on valmistunut vuonna [[1837]]. Silta muodostaa vaikuttavan näyn [[Pyhäjoki (joki)|Pyhäjoen eteläisen]] [[suuhaara]]n koskimaisemassa. Se on Suomen vanhin liikenteellä oleva puusilta. Silta valittiin [[Museosilta|museosillaksi]] vuonna [[1982]].<ref>Konttijärvi, 2009, s.7</ref> Pyhäjoen pohjoisen haaran ylittää Pohjankylän isosilta.
 
== Sillan rakenneRakenne ==
Silta on neliaukkoinen, kiilatuille kivituille perustettu [[tukiansassilta]]. Kussakin aukossa on kuusi kaksoistukiansasta molemmin puolin. Silta on 77,5 metriä pitkä ja 5,8 metriä leveä.<ref>Konttijärvi, 2009, s.7</ref> jaKannen muodostaahyötyleveys vaikuttavanon näynnoin [[Pyhäjoki5,4 (joki)|Pyhäjoenmetriä eteläisen]]ja [[suuhaara]]nsillan koskimaisemassa. Sillan kansilankutus oli alun perin kaksinkertainen. Kannen hyötyleveysalituskorkeus on noin 52,42 metriä,.<ref>Konttijärvi, 2009, Liite 2</ref> sillan kaiteetSillan ovatkansilankutus myösoli puuta.alun Nykyäänperin kaksinkertainen, nykyään sillan kannessa on yksinkertainen syrjälankutus. Sillan kaiteet ovat puuta.<ref>Aitta, 2004, s.112-113</ref> Maatuet ja kolme virtapilaria on rakennettu kallion ja pohjakivien varaan.<ref>Konttijärvi, 2009, s.25</ref>
 
=== PikkusillatPuurakenteiden ikä ===
Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiiri selvitti sillan puurakenteiden iän vuonna [[1987]], selvityksen teki [[Joensuun yliopisto]]n [[dendrokronologia]]n laboratorio. Tutkimuksessa todettiin, että vaikka siltaa on kunnostettu lukemattomia kertoja, sillan kantavat rakenteet ovat suuremmaksi osaksi alkuperäisiä. Sillan vanhemmat hirret on kaadettu vuosien [[1834]] - [[1835]] välisenä talvena.<ref name =<ref>Konttijärvi, 2009, s.31</ref>
Siltapaikalla uusittiin keväällä 1837 myös neljä pikkusiltaa. Pikkusillat ja niiden alla olleet tulvauomat sillan nousupenkereessä ja maantiessä vähensivät siltaan ja tiehen kohdistuvia [[tulva]]sta aiheutuvia rasituksia. Pikkusillat olivat puurakenteisia yksiaukkoisia siltoja. Sittemmin lisäuomat on täytetty ja pikkusillat purettu, viimeisenä purettiin lähinnä isosiltaa sijainnut Etelänkylän pikkusilta n:o 1 vuonna 1981.<ref>Konttijärvi, 2009, s.16-18</ref>
 
== Museosillaksi ==
[[Valtatie 8]] ylitti sillan vuoteen [[1963]] asti, jolloin uudet Pyhäjoen etelä - ja pohjoishaaran betonisillat valmistuivat. Etelänkylän isosilta ja Pohjankylän isosiltaisosillat jäivät [[paikallistie]]lle.<ref>Konttijärvi, 2009, s.25</ref> Molemmat puusillat olivat huonokuntoisia ja niiltä kiellettiin moottoriajoneuvoliikenne. Pohjankylän isosilta todettiin korjauskelpoiseksi ja se korjattiin. Tämä silta uusittiin vasta [[1981]] rakentamalla vanhan sillan kiilakivisten maatukien ja virtapilareiden varaan uusi betonisilta.<ref>Konttijärvi, 2009, s.2825</ref> Etelänkylän isonsillan purkamista harkittiin, purku-uhasta huolimatta silta kuitenkin tervattiin ja kaiteet korjattiin vuonna [[1966]].<ref>Konttijärvi, 2009, s.27</ref> Silta avattiin jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle, jonkin ajan päästä myös moottoripyörien sallittiin ylittää silta. Aluksi suunnitelmissa oli korvata vanha silta edullisella kevytrakenteisella kevyen liikenteen sillalla. Sillan lakkauttamista kokonaankin pohdittiin, mutta kulkuyhteys päätettiin säilyttää. Ei haluttu, että kevyt liikenne kulkisi [[Valtatiet Suomessa|valtatie]]sillan kautta. Uuden sillan rakentaminenkin tulisi kalliiksi, joten silta päätettiin säilyttää ja korjata se kevyttä ajoneuvoliikennettä varten. Korjaustyö tehtiin vuosina [[1974]]-[[1975]] ja sillalle voitiin sallia kevyt ajoneuvoliikenne, painorajoitus oli 6 tonnia.<ref>Konttijärvi, 2009, s.27</ref>
 
Silta kuuluu [[Museovirasto]]n inventoimiin [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin]].<ref>{{RKY|id=4845| Nimi = Museosilta - Pyhäjoki}}</ref>
 
=== PuurakenteidenPohjankylän ikäisosilta ===
Pyhäjoen pohjoisen suuhaaran ylittänyt Pohjankylän isosilta valmistui hieman Etelänkylän siltaa myöhemmin, tiettävästi keväällä 1849. Silta oli rakenteeltaan Etelänkylän sillan kaltainen, paitsi että siinä oli vain yhdenkertaiset vinotuet. Pohjankylän sillan perustus oli samantapainen kuin Etelänkylän sillassa, mutta paremmin tehty.<ref>Konttijärvi, 2009, s.20</ref> Valtatien uusien siltojen valmistuttua myös Pohjankylän vanha puusilta todettiin huonokuntoiseksi, mutta korjauskelpoiseksi ja silta korjattiin. Se uusittiin vuonna [[1981]] rakentamalla vanhan sillan kiilakivisten maatukien ja virtapilareiden varaan uusi 66 metriä pitkä ja 12 metriä leveä betonisilta.<ref>Konttijärvi, 2009, s.26</ref>
Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiiri selvitti sillan puurakenteiden iän vuonna [[1987]], selvityksen teki [[Joensuun yliopisto]]n [[dendrokronologia]]n laboratorio. Tutkimuksessa todettiin, että vaikka siltaa on kunnostettu lukemattomia kertoja, sillan kantavat rakenteet ovat suuremmaksi osaksi alkuperäisiä. Sillan vanhemmat hirret on kaadettu vuosien [[1834]] - [[1835]] välisenä talvena.<ref name =<ref>Konttijärvi, 2009, s.31</ref>
 
== Pikkusillat ==
SiltapaikallaEtelänkylän siltapaikalla uusittiin keväällä 1837 myös neljä pikkusiltaa. Pikkusillat ja niiden alla olleet tulvauomat sillan nousupenkereessä ja maantiessä vähensivät siltaan ja tiehen kohdistuvia [[tulva]]sta aiheutuvia rasituksia. Pikkusillat olivat puurakenteisia yksiaukkoisia siltoja. Sittemmin lisäuomat on täytetty ja pikkusillat purettu, viimeisenä purettiin lähinnä isosiltaa sijainnut Etelänkylän pikkusilta n:o 1 vuonna 1981.<ref>Konttijärvi, 2009, s.16-18</ref>
 
==Lähteet==