Ero sivun ”Nuottikirjoitus” versioiden välillä

[[ImageFile:NotenblattBeethovenOp18-4.jpg|thumb|250pxright|Nykyään käytettyä300px|Nykyaikaista nuottikirjoitusta: [[Ludwig van Beethoven]]in jousikvartetto nro 4 op. 18.]]

'''Nuottikirjoitus''' eli '''notaatio''' ({{k-la|nota}} 'merkki') on tapakirjallinen merkitämerkkijärjestelmä [[musiikki|musiikin]]a ylös kirjoitukseksimerkitsemiseksi. Merkitsemistä kutsutaan [[Nuotinnus|nuotinnokseksinuotinnukseksi]].

Muinaiskulttuureissa on esiintynyt nuottikirjoitusta monessa eri muodossa ja osa havainnoista viittaa että säveliä merkittiin ylös ensimmäisen kerran jo [[2000 eaa.]] [[Nuolenpääkirjoitus|nuolenpääkirjoituksennuolenpääkirjoituksella]] muodossa.

Euroopassa vielä 600-luvulla musiikinteoreetikko [[Isidorus Sevillalainen]] väitti kirjoituksissaan, että on mahdotonta merkitä musiikkia ylös. Kuitenkin 800-luvulla ensimmäiset eurooppalaiset nuottimerkinnät, neumit, alkoivat jo kehittyä. Niihin merkityt sävelet oli vain suuntaa-antavia, eivätkä ne sisältäneet tarkkaa tietoa sävelten intervallisuhteista. [[995]] syntynyt [[Guido Arezzolainen]] mullisti nuottikirjoituksen käyttämällä neliviivaista nuottiviivastoa. [[Mensuraalinotaatio]] otettiin käyttöön 1200-luvulla, mikä toi mukanaan nuottien vaihtelevan pituuden. Se oli käytössä aina 1600-luvulle asti, kunnes nykyinen notaatio korvasi sen. <ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Tuppurainen, Erkki Tuppurainen | Nimeke= Gregoriaanisen kirkkolaulun alkuvaiheet | Ajankohta= | Osoite=http://muhi.siba.fi/muhi/bin/view/Articles/kirkko_keskiaika4?s | Julkaisija= Muhi| Luettu= 23.1. 2009| Kieli= {{fi}} }}</ref>

NykypäivänäNykyään käytettykäytettävä nuottikirjoitus on lähtöisin eurooppalaisesta [[Taidemusiikki|taidemusiikista]], ja sitä käytetään laajalti ympäri maailman.

Nuottikikirjoituksessa käytetään viisirivistä nuottiviivastoa, johon merkityt [[Nuotti|nuotit]] kertovat soitettavan [[sävel]]en korkeuden ja keston. Viivasto jaetaan pystyviivoilla tahteihin. Viivastoon alkuun merkitään [[nuottiavain]], mikäjoka kertooosoittaa tietyn sävelen sijainnin. Useimmiten kyseessä on G-avain, kuten kuvassa. Viivaston ulkopuolella olevia nuotteja voidaan merkitä apuviivojen avulla.

[[Dynamiikka (musiikki)|Dynamiikka]]-, [[Da capo (musiikki)|kertaus-]] ja [[tempo]]merkintöjämerkinnät löytääsijoitetaan tavallisesti viivaston ala- ja yläpuoleltayläpuolelle. Dynamiikalla voidaan vaikuttaa soiton voimakkuuteen ja tempolla soittonopeuteen. Lisäksi säveltäjä on voinut merkitä erilaisia tyylimerkintöjä, kuten ''staccato'', tai ''legato'', taija [[fermaatti]]merkkejä, jotka vaikuttavat sävelen soiton kestoon. Populaarimusiikista voi löytää myös lyhyitä [[sointu]]merkintöjä nuottiviivaston yläpuolelta.

=== Eri instrumenteilläinstrumenteilla ===

Pianolle [[Sovitus (musiikki)|sovitetussa]] musiikissaPianomusiikissa on useintavallisesti kaksi nuottiriviänuottiviivastoa, diskantti- ja bassoavaimissabassoavaimin. Orkesterit taas käyttävät monirivisiä [[partituuri|partituureja]]. KitaralleKitaramusiikki sovitettukirjoitetaan musiikkitoisinaan käyttää useinmyös myös [[tabulatuuri|tabulatuurejatabulatuuriksi]],. tavanomaisiaPerinteistä nuottejanuottikirjoitusta käytetään lähinnäyleisimmin klassisenklassisessa musiikin parissamusiikissa.