Ero sivun ”Veto-oikeus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tarkennus tämä artikkeli -tekstiin
järjestelyä
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee kieltoa estää päätöksen syntyminen tai voimaantulo. Sanan ”veto” muista merkityksistä kerrotaan [[veto|täsmennyssivulla]].}}
 
'''Veto-oikeus''' ({{K-la|veto}}, 'minä kiellän') on kielto tai tahdonilmaus, jolla valtionpäämies, muu valtioelin tai yhteisö taikka yksityinen toimija estää jonkin [[päätöksenteko|päätöksen]] syntymisen tai voimaantulon.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Aukio, Annukka (toim.) | Nimeke = Uusi sivistyssanakirja | Vuosi = 1983 | Luku = | Sivu = | Selite = 3. painos | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-06121-6 | Viitattu = 19.4.2012 | Kieli = }}</ref> Termi on peräisin [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnasta]], jossa [[kansantribuuni]]lla oli veto-oikeus [[Rooman senaatti|senaatin]] päätöksiin. Hänen tarvitsi vain sanoa sana ”veto” saadakseen päätöksen kumotuksi.
 
== Yleisesti ==
 
Laaja veto-oikeus hidastaa päätöksentekoa tai tekee sen jopa mahdottomaksi, mutta veto-oikeus on toisaalta perusteltua asioissa, joissa yksimielisyys on erittäin tärkeää. Esimerkiksi [[Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto]]ssa on käytössä veto-oikeus, mutta vain sen viidellä pysyvällä jäsenmaalla. Veto-oikeutta käyttämällä yksikin siihen oikeutettu jäsen voi halutessaan estää päätöksen toteutuksen ja muutoinkin vaikeuttaa [[Yhdistyneet kansakunnat|YK:n]] toimintaa. Veto-oikeus on käytössä YK:n turvallisuusneuvoston lisäksi muun muassa osassa [[Euroopan unioni]]n päätöksentekoa.
 
[[Suomi|Suomessa]] [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentillä]] on lykkäävä eli ''suspensiivinen veto-oikeus'' eli hän voi jättää vahvistamatta [[Eduskunta|eduskunnan]] hyväksymän [[Laki|lain]], jolloin laki palautuu eduskunnalle uudelleen käsittelyä varten. Jos eduskunta hyväksyy lain uudelleen asiasisällöltään muuttamattomana, se tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta. Jos eduskunta ei hyväksy lakia uudelleen säädetyn mukaisesti, laki raukeaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#P77 | Nimeke = Suomen perustuslaki | Tekijä = | Selite = 77–78 § | Ajankohta = | Julkaisija = Finlex® | Viitattu = 17.5.2012 }}</ref>
 
[[Puola]]n valtiopäivillä vuosina 1652–1791 päätöksenteko edellytti, että valtiopäivämiesten oli oltava asiasta yksimielisiä. Jokaisella heistä oli siis mahdollisuus estää päätöksen voimaantulo. Tämä järjestelmä tunnetaan nimellä [[liberum veto]].
 
Klassisessa latinassa sana äännetään [ve'to:], mutta nykyaikaisten [[eurooppa]]laisten [[Kieli|kielten]] vaikutuksesta se [[Suomen kieli|suomessa]] äännetään usein [ve:to] tai jopa [ve:tto]. ''Veto'' taipuu [[astevaihtelu]]ttomana eli sen [[genetiivi]] on vahva-asteinen: ''veto'' : ''veton''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Kielitoimiston sanakirja | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = | Selite = Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Tunniste = ISBN 952-5446-11-5 | www = http://www.kielikone.fi | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 25.5.2008 | Kieli = }}.</ref>
 
=== Suomessa ===
[[Suomi|SuomessaSuomen]] vuonna 2000 voimaan tulleen [[Suomen perustuslaki|perustuslain]] mukaan [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentillä]] on lykkäävä eli ''suspensiivinen veto-oikeus'' eli hän voi jättää vahvistamatta [[Eduskunta|eduskunnan]] hyväksymän [[Laki|lain]], jolloin laki palautuu eduskunnalle uudelleen käsittelyä varten. JosTämä ei ole varsinainen lainsäädännöllinen veto-oikeus vaan lähinnä oikeus palauttaa laki eduskunnan uudelleen harkittavaksi. Mikäli eduskunta hyväksyy lain uudelleen asiasisällöltään muuttamattomana, se tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta. Jos eduskunta ei uudessa käsittelyssä hyväksy lakia uudelleen säädetyn mukaisesti, lakise raukeaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#P77 | Nimeke = Suomen perustuslaki | Tekijä = | Selite = 77–78 § | Ajankohta = | Julkaisija = Finlex® | Viitattu = 17.5.2012 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/he+1/1998 | Nimeke = Hallituksen esitys eduskunnalle uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi (HE 1/1998 vp) | Tekijä = | Selite = Yksityiskohtaiset perustelut, 77 § | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Eduskunta | Viitattu = 17.5.2012 | Kieli = }}</ref>
 
== Veton kumoaminen ==
Veton kumoaminen tai ohittaminen tarkoittaa varsinaisen päätöksen tehneen valtioelimen oikeutta saattaa alkuperäinen päätös voimaan huolimatta sitä vastaan käytetystä veto-oikeudesta, kuten esimerkiksi kansanedustuslaitoksen valtaa presidentin veton kumoamiseksi. Tällainen oikeus on käytössä muun muassa [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] ja tietyin edellytyksin myös [[Suomi|Suomessa]]. [[Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto]]ssa, jossa jokaisella viidellä pysyvällä jäsenmaalla on veto-oikeus kaikkiin päätöksiin, veto-oikeus estää päätöksen tekemisen eikä tällaista vetoa voida kumota.
 
=== YhdysvallatYhdysvalloissa ===
[[Yhdysvaltain presidentti|Yhdysvaltain presidentillä]] on veto-oikeus [[Yhdysvaltain kongressi|kongressin]] hyväksymiin lakeihin ja eräisiin muihin päätöksiin. Presidentin veto voidaan kuitenkin kumota ({{k-en|veto override}}), mikäli tällainen esitys saa sekä [[Yhdysvaltain edustajainhuone|edustajainhuone]]essa että [[Yhdysvaltain senaatti|senaatissa]] tuekseen vähintään 2/3 edustajista. Ensimmäisen kerran kongressi ohitti presidentin veton [[John Tyler]]in presidenttikaudella.<ref>http://www.senate.gov/reference/resources/pdf/presvetoes.pdf</ref> Liittovaltion lisäksi myös useimmilla Yhdysvaltain osavaltioilla on käytössään vastaava oikeus, mikä vaatii useimmiten 2/3 kannatuksen osavaltion kongressissa.