Ero sivun ”Manitoba” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) p →Lähteet: {{Viitteet|sarakkeet |
PtG (keskustelu | muokkaukset) väestöpäivitys ja järjestystä |
||
Rivi 18:
| vesi-ala = 94 241
| vesi-ala-prosentti = 14,5
| väkiluku-vuosi =
| väkiluku = 1
| väkiluku-sija = 5.
| väestötiheys = 2,
| väestötiheys-sija = 8.
| bkt =
Rivi 40:
}}
'''Manitoba''' on [[Kanada]]n viides [[provinssi]]. Sen asukasluku on 1
Manitoban rajanaapureita ovat etelässä Yhdysvaltojen [[Yhdysvaltain osavaltiot|osavaltiot]] [[Pohjois-Dakota]] ja [[Minnesota]], pohjoisessa [[Nunavut]] ja [[Hudsoninlahti]], lännessä [[Saskatchewan]] ja idässä [[Ontario]]. Asutus on keskittynyt hyvin voimakkaasti provinssin eteläosaan [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] rajalle sekä [[Winnipegjärvi|Winnipegjärven]] ja [[Manitobajärvi|Manitobajärven]] etelärannoille. Provinssin pääkaupunki on [[Winnipeg]].
Rivi 48:
Manitoban pohjoisimmat osat ovat [[tundra]]a. Keskiosassa on havumetsää ja soita, etelässä on runsaasti maanviljelyä. Etelässä on myös laajoja [[preeria|preerioita]].
[[Tiedosto:Manmap.png|frame|left|Manitoban kartta]]<br clear=left />▼
== Maantiede ==
Maantieteellisesti Manitoba sijaitsee itä-länsi suunnassa lähes Kanadan keskellä, keskipiste on muutaman kilometrin itään provinssin pääkaupungista Winnipegistä. Provinssin naapureita ovat idässä Ontario pohjoisessa Nunavut ja [[Luoteisterritoriot]], lännessä Saskatchewan ja etelässä Yhdysvaltain osavaltiot Minnesota ja Pohjois-Dakota. Koillisessa provinssi rajautuu Hudsoninlahteen jossa sijaitsee Churchillin [[Churchillin satama|syvävesisatama]].
Rivi 125 ⟶ 124:
|}
===
=== Plano-kulttuuri ===▼
[[Tiedosto:MedicineWheel.jpg|thumb|Medicine wheel [[Wyoming]]issa.]]▼
Tiettävästi ensimmäiset ihmisasutuksen merkit alueella ovat viimeisen jääkauden väistyttyä, noin 8000 vuotta sitten vaikuttaneen [[Plano-kulttuurit|Plano-kulttuurin]] [[Pohjois-Amerikan paleointiaanit|paleointiiaanien]] jättämät moninaiset kivirakennelmat (esim. ''Medicine Wheel'') [[Turtle Mountain Provincial Park]] luonnonpuistossa.<ref name="Turtle Mountain" /><ref name="Paleo-Indian Culture" />▼
=== Intiaanikansat ===▼
Vanhimmat [[Keramiikka|saviastioiden]] sirpaleet, keihään ja nuolenkärkiä sekä [[Kuvakirjoitus|kivimaalauksia]] on löydetty [[Red River (Yhdysvallat ja Kanada)|redjoen]] rannoilta, nykyisen [[Lockport (Manitoba)|Lockportin]] asuinalueen lähistöltä. Myöhemmin alueella vaikutti useita intiaaniheimoja: [[ojibwayt]], [[creet]], [[denet]], [[siouxit]], [[mandanit]] ja [[assiniboinet]]. Heidän tiedetään tehneen kauppaa ja kokoontuneen varsinkin [[Whiteshell Provincial Park]] -luonnonpuiston alueella, [[Winnipegjoki|Winnipegjoen]] rannoilla.<ref name="Whiteshell" /> Alueelta on löydetty runsaasti [[posliinikotilo]]ita sekä [[kupari]]a, joita tuotiin pitkää kauppareittiä pitkin [[Mississippi (joki)|Mississippijoelta]] saakka.<ref name="Wilderness Inquiry" /> Provinssin pohjoisosasta louhittiin [[kvartsi]]a jota käytettiin nuolenkärkien valmistukseen. [[Kanadan alkuperäiskansat|Alkuperäiskansat]] viljelivät alueella [[maissi]]a ja muita ravintokasveja jo paljon ennen europpalaisten siirtolaisten saapumista Amerikan mantereelle.<ref name="Local Cuisine" />▼
=== Eurooppalaisten saapuminen ===▼
Ensimmäisenä eurooppalaisena tutkimusmatkailija [[Henry Hudson]] löysi vuonna 1610 Hudsonin lahden. Vuonna 1612 [[Thomas Button]] löysi [[Nelsonjoki|Nelsonjoen]] ja nimesi sen matkalla kuolleen laivatoverinsa mukaan, myöhemmin Nelsonjoki toimi tärkeänä turkiskaupan kuljetusreittinä Winnipegjärvelle ja kauemmaksi sisämaahan. Norjalainen tutkimusmatkailija [[Jens Munk]] perusti 1619 ''Nova Dania''n tukikohdan [[Churchilljoki (Hudsoninlahti)|Churchilljoen]] suulle, joka kuitenkin jouduttiin hylkäämään seuraavana keväänä. Vuonna 1631 [[Luke Fox]] kartoitti tarkemmin Hudsonin lahden länsirannikoa.<ref name="Manitoba Time Line" />▼
[[Tiedosto:Wpdms ruperts land.jpg|thumb|left|Rupertinmaa]]▼
[[Hudson's Bay Company]] perustetaan vuonna 1670 ja Englannin kuningas [[Kaarle II (Englanti)|Kaarle II]] myöntää yhtiölle oikeudet [[Rupertinmaa]]han.<ref name="Our History" /> HBC perustaa 1684 [[York Factory]] tukikohdan Hayesjoen suulle. Seuraavina vuosina englantilaiset ja ranskalaiset taistelevat linnoituksen omistuksesta ja linnoitus vaihtaakin omistajaa useita kertoja, mutta päätyy lopulta takaisin englantilaisten omistukseen.<ref name="Parks Canada" /> Tästä sai alkunsa kaupallinen turkiskauppa Pohjois-Amerikasta Eurooppaan, joka jatkui vilkkaana aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. Alueen turkiskaupasta kilpailivat Hudson's Bay Company ja [[North West Company]], jotka perustivat omia tukikohtiaan läntiseen Kanadaan. Paikoitellen kilpailu johti jopa aseellisiin yhteenottoihin, mutta lopulta vuonna 1821 ne yhdistyivät ja nimeksi valittiin Hudson's Bay Company.<ref name="Hudson's Bay Company" />▼
[[Pierre La Vérendrye]] suoritti vuosina 1731–1743 lukuisia tutkimusmatkoja nykyisten Manitoban ja [[Saskatchewan]]in provinssien sisäosissa, rakennutti matkojensa varrelle useita linnakkeita ja tukikohtia, mahdollistaen laajamittaisemman turkiskaupan alueen alkuasukkaiden kanssa.<ref name="University of Toronto" />▼
Ensimmäinen eurooppalaisten maanviljelysyhdyskunta, [[Red River Colony]] oli [[Thomas Douglas|Thomas Douglasin]] (Selkirkin 5. jaarli) perustama asutushanke [[Red River (Yhdysvallat ja Kanada)|Redjoen]] alueella 1811. Siirtokunta perustettiin Hudson's Bay Companylta hankitulle [[Assiniboia]]n alueelle. Uusien siirtolaisten ja paikallisten [[Métisit|metisien]] välit kuitenkin nopeasti kiristyivät ja johtivat lopulta vuonna 1816 [[Seven Oaksin taistelu]]un jossa menehtyi siirtokunnan kuvernööri [[Robert Semple]] ja useita hänen miehiään.<ref name="Battle of Seven Oaks" />▼
=== Osaksi liittovaltiota ===▼
[[Tiedosto:Canada provinces evolution 2.gif|thumb|230px|Kanadan provinssien ja territorioiden muutokset]]▼
Paikallisten métisien joukossa oli jälleen kasvavaa eripuraa 1860-luvun puolenvälin tienoilla, kun paikallisväestö koki painostusta kasvavasta siirtolaisten virrasta johtuen ja he vastustivat Kanadan hallituksen maajakopolitiikkaa vastaan, joka ehdoitta jakoi maata siirtolaisille, samaan aikaan Yhdysvalloista muutti alueelle runsaasti siirtolaisia. Lopulta vuonna 1869 métisit nousivat [[Redjoen kapina|kapinaan]] [[Louis Riel]]in johdolla. Kapinoitsijat perustivat väliaikaishallituksen joka neuvotteli maanomistusehdoista ja paikallisten oikeuksista Kanadan hallituksen kanssa. Lopulta seuraavana vuonna osapuolet pääsivät sopimukseen ehdoista ja neuvotteluiden loppuasiakirja toimi pohjana [[Manitoba Act]] -laille, jossa määriteltiin uuden Manitoban provinssin ehdot ja oikeudet Kanadan liittovaltiossa.<ref name="Manitoba Act" /> Provinssi oli ensimmäinen Kanadan territorioista lohkottu provinssi. Manitoban alkuperäinen koko oli vain murto-osa nykyisestä. Provinssia kutsuttiinkin "postimerkkiprovinssiksi" pienen kokonsa ja nelikulmaisen muotonsa vuoksi. Kapinan aikana tapahtuneesta [[Thomas Scott]]in teloittamisesta johtuen väliaikaishallituksen jäseniä ei armahdettu toimistaan valtiota vastaan, vaan useat heistä pakenivat yhdysvaltoihin tai kauemmaksi länteen. Vuonna 1881 provinssiin liitettiin ympäröiviä alueita, mutta Manitoban ja Ontarion rajalla olevaa maakaistaletta vaativat molemmat provinssit. Vuonna 1889 Kanadan hallitus myönsi maakaistaleen Ontariolle. Nykyiset rajansa provinssi sai vuonna 1912.▼
=== 1900-luku ===▼
Provinssin pääkaupunki Winnipeg oli maan kolmanneksi suurin kaupunki [[1900-luku|1900-luvun]] alkupuolella. Vuonna 1881 valmistunut [[Canadian Pacific Railway]]n rautatie itäisestä Kanadasta toi yhä enenevässä matkailijoita, liikemiehiä ja siirtolaisia ympäri maailmaa, luoden pohjan Kanadan [[Monikulttuurisuus|monikulttuuriselle]] yhteiskunnalle läntisessä Kanadassa. Maatalous oli alueen tärkein ja kukoistavin teollisuuden ala, monet liikemiehet tekivät suuria voittoja ja rikastuivat tästä nousukaudesta. Rakentamisen kiivaudesta johtuen tonttien hinnat nousivat nopeasti. Talouskasvu kuitenkin hidastui ajan myötä ja kaupunki ajautui taloudellisiin ongelmiin [[Panaman kanava]]n avauduttua liikenteelle vuonna 1914. Tavarankuljetukset rautateitä pitkin vähenivät huomattavasti laivojen purkaessa lastinsa suoraan kohdesatamiin. Tämä auttoi muunmuassa Vancouveria kasvamaan muita kaupunkeja nopeammin, joka kasvoikin pian maan kolmanneksi suurimmaksi kaupungiksi Winnipegin ohítse.<ref name="PlanetWare" />▼
Manitoban ja Winnipegin halki virtaava Redjoki tulvii lähes vuosittain, mutta vuoden 1950 tulva oli niin sanottu kerran sadassa vuodessa sattuva tulva. Vesimassat peittivät alleen suuren osan eteläistä Manitobaa sekä tulvavallien sorruttua suuren osan Winnipegin kaupunkia. Tulva oli Kanadan suurin luonnonkatastrofi, pelastustöihin osallistuivat [[Punainen Risti]] sekä [[Kanadan armeija]]. Tuhoista johtuen kaupunki päätti, ettei samanlainen katastrofi saisi tapahtua uudelleen ja päätti 6. elokuuta 1962 rakentaa [[Red River Floodway|tulvakanavan]] sekä useita pienempiä tulvavalleja eteläiseen Manitobaan. Kanavan rakennustyöt saatiin loppuun vuonna 1968. Sittemmin tulvakanava on suojannut kaupunkia ja muita pienempiä asutusalueita useita kertoja, sekä on vuoteen 2008 mennessä estänyt arviolta 10 miljardin [[Kanadan dollari|dollarin]] arvosta tulvavahinkoja.<ref name="Duff’s Ditch" />▼
== Ilmasto ==▼
[[Tiedosto:F5 tornado Elie Manitoba 2007.jpg|thumb|left|200px|[[Fujitan asteikko|F5]] tornado [[Elie (Manitoba)|Elien]] kylässä 2007]]
Rivi 196 ⟶ 163:
Winnipegin kaupungissa ja eteläisessä Manitobassa vallitsee lämminkesäinen mannerilmasto (Köppenin ilmastoluokitus: Dfb). Lämpötilat ovat tyypillisesti samanlaiset aroilmaston kanssa, mutta ilmankosteus on korkeampi, alue onkin ilmankosteudeltaan korkein [[Preeriaprovinssit|preeriaprovinsseista]].<ref name="Humid Continental Climate" />
===
Manitoban kaakkois-, itä- ja pohjoisosia peittävät [[Boreaalinen vyöhyke|boreaalisen vyöhykkeen]] metsät, [[muskeg]], [[Kanadan kilpi]] ja pohjoisessa Hudsoninlahden rannikolla [[tundra]]. Metsät kattavat kaikkiaan 263 000 km² provinssissta, joka on noin 48 % maapintaalasta. Yleisimpiä puulajeja Manitobassa ovat [[banksinmänty]], [[amerikanpunamänty]], [[valkokuusi]], [[mustakuusi]], [[kanadanlehtikuusi]], [[amerikanhaapa]], [[palsamipoppeli]], [[paperikoivu]], [[Betula pumila|amerikanpensaskoivu]] ja pienempinä esiintyminä [[kanadantuija]].<ref name="Manitoba's Forests" /> Suurimmat koskemattomat boreaalisen vyöhykkeen metsät maailmassa sijaitsevat provinssin itäosissa, Winnipegjärven itäpuolella. Alue on erittäin harvaan asuttua, järven itäpuolella sijaitsee ainoastaan muutama [[intiaanireservaatti]] joihin ei johda kuin [[talvitie]]. Alueella ei myöskään ole kaivoksia, voimalinjoja eikä jokia ole padottu vesivoiman hyödyntämiseen. Provinssin etäläosat ovat pääasiassa preeriaa ja siellä tavataan myös Kanadassa uhanalaista [[Platanthera praeclara|orkideaa]].<ref name="Fringed-orchid" />
Manitobassa on monipuolinen eläinkanta, mutta provinssi tunnetaan parhaiten [[jääkarhu]]istaan ja [[Churchill (Kanada)|Churchillin]] kaupunki tunnetaankin "Jääkarhupääkaupunkina" ({{k-en|Polar Bear Capital}}).<ref name="Polar Bears" /> Muita suurempia eläimiä provinssissa ovat [[hirvi]], [[peura]] ja [[susi]]. Manitobassa on myös runsas [[Sukkanauhakäärmeet|sukkanauhakäärme]] populaatio, [[Narcisse]]n kylän läheisyydessä sijaitsevat [[Narcissen käärmepesät]] ovat määrällisesti suurimmat talvehtimiskeskittymät maailmassa.<ref name="Narcisse Snake Dens" />
▲=== Plano-kulttuuri ===
▲[[Tiedosto:MedicineWheel.jpg|thumb|Medicine wheel [[Wyoming]]issa.]]
▲Tiettävästi ensimmäiset ihmisasutuksen merkit alueella ovat viimeisen jääkauden väistyttyä, noin 8000 vuotta sitten vaikuttaneen [[Plano-kulttuurit|Plano-kulttuurin]] [[Pohjois-Amerikan paleointiaanit|paleointiiaanien]] jättämät moninaiset kivirakennelmat (esim. ''Medicine Wheel'') [[Turtle Mountain Provincial Park]] luonnonpuistossa.<ref name="Turtle Mountain" /><ref name="Paleo-Indian Culture" />
▲=== Intiaanikansat ===
▲Vanhimmat [[Keramiikka|saviastioiden]] sirpaleet, keihään ja nuolenkärkiä sekä [[Kuvakirjoitus|kivimaalauksia]] on löydetty [[Red River (Yhdysvallat ja Kanada)|redjoen]] rannoilta, nykyisen [[Lockport (Manitoba)|Lockportin]] asuinalueen lähistöltä. Myöhemmin alueella vaikutti useita intiaaniheimoja: [[ojibwayt]], [[creet]], [[denet]], [[siouxit]], [[mandanit]] ja [[assiniboinet]]. Heidän tiedetään tehneen kauppaa ja kokoontuneen varsinkin [[Whiteshell Provincial Park]] -luonnonpuiston alueella, [[Winnipegjoki|Winnipegjoen]] rannoilla.<ref name="Whiteshell" /> Alueelta on löydetty runsaasti [[posliinikotilo]]ita sekä [[kupari]]a, joita tuotiin pitkää kauppareittiä pitkin [[Mississippi (joki)|Mississippijoelta]] saakka.<ref name="Wilderness Inquiry" /> Provinssin pohjoisosasta louhittiin [[kvartsi]]a jota käytettiin nuolenkärkien valmistukseen. [[Kanadan alkuperäiskansat|Alkuperäiskansat]] viljelivät alueella [[maissi]]a ja muita ravintokasveja jo paljon ennen europpalaisten siirtolaisten saapumista Amerikan mantereelle.<ref name="Local Cuisine" />
▲=== Eurooppalaisten saapuminen ===
▲Ensimmäisenä eurooppalaisena tutkimusmatkailija [[Henry Hudson]] löysi vuonna 1610 Hudsonin lahden. Vuonna 1612 [[Thomas Button]] löysi [[Nelsonjoki|Nelsonjoen]] ja nimesi sen matkalla kuolleen laivatoverinsa mukaan, myöhemmin Nelsonjoki toimi tärkeänä turkiskaupan kuljetusreittinä Winnipegjärvelle ja kauemmaksi sisämaahan. Norjalainen tutkimusmatkailija [[Jens Munk]] perusti 1619 ''Nova Dania''n tukikohdan [[Churchilljoki (Hudsoninlahti)|Churchilljoen]] suulle, joka kuitenkin jouduttiin hylkäämään seuraavana keväänä. Vuonna 1631 [[Luke Fox]] kartoitti tarkemmin Hudsonin lahden länsirannikoa.<ref name="Manitoba Time Line" />
▲[[Tiedosto:Wpdms ruperts land.jpg|thumb|left|Rupertinmaa]]
▲[[Hudson's Bay Company]] perustetaan vuonna 1670 ja Englannin kuningas [[Kaarle II (Englanti)|Kaarle II]] myöntää yhtiölle oikeudet [[Rupertinmaa]]han.<ref name="Our History" /> HBC perustaa 1684 [[York Factory]] tukikohdan Hayesjoen suulle. Seuraavina vuosina englantilaiset ja ranskalaiset taistelevat linnoituksen omistuksesta ja linnoitus vaihtaakin omistajaa useita kertoja, mutta päätyy lopulta takaisin englantilaisten omistukseen.<ref name="Parks Canada" /> Tästä sai alkunsa kaupallinen turkiskauppa Pohjois-Amerikasta Eurooppaan, joka jatkui vilkkaana aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. Alueen turkiskaupasta kilpailivat Hudson's Bay Company ja [[North West Company]], jotka perustivat omia tukikohtiaan läntiseen Kanadaan. Paikoitellen kilpailu johti jopa aseellisiin yhteenottoihin, mutta lopulta vuonna 1821 ne yhdistyivät ja nimeksi valittiin Hudson's Bay Company.<ref name="Hudson's Bay Company" />
▲[[Pierre La Vérendrye]] suoritti vuosina 1731–1743 lukuisia tutkimusmatkoja nykyisten Manitoban ja [[Saskatchewan]]in provinssien sisäosissa, rakennutti matkojensa varrelle useita linnakkeita ja tukikohtia, mahdollistaen laajamittaisemman turkiskaupan alueen alkuasukkaiden kanssa.<ref name="University of Toronto" />
▲Ensimmäinen eurooppalaisten maanviljelysyhdyskunta, [[Red River Colony]] oli [[Thomas Douglas|Thomas Douglasin]] (Selkirkin 5. jaarli) perustama asutushanke [[Red River (Yhdysvallat ja Kanada)|Redjoen]] alueella 1811. Siirtokunta perustettiin Hudson's Bay Companylta hankitulle [[Assiniboia]]n alueelle. Uusien siirtolaisten ja paikallisten [[Métisit|metisien]] välit kuitenkin nopeasti kiristyivät ja johtivat lopulta vuonna 1816 [[Seven Oaksin taistelu]]un jossa menehtyi siirtokunnan kuvernööri [[Robert Semple]] ja useita hänen miehiään.<ref name="Battle of Seven Oaks" />
▲=== Osaksi liittovaltiota ===
▲[[Tiedosto:Canada provinces evolution 2.gif|thumb|230px|Kanadan provinssien ja territorioiden muutokset]]
▲Paikallisten métisien joukossa oli jälleen kasvavaa eripuraa 1860-luvun puolenvälin tienoilla, kun paikallisväestö koki painostusta kasvavasta siirtolaisten virrasta johtuen ja he vastustivat Kanadan hallituksen maajakopolitiikkaa vastaan, joka ehdoitta jakoi maata siirtolaisille, samaan aikaan Yhdysvalloista muutti alueelle runsaasti siirtolaisia. Lopulta vuonna 1869 métisit nousivat [[Redjoen kapina|kapinaan]] [[Louis Riel]]in johdolla. Kapinoitsijat perustivat väliaikaishallituksen joka neuvotteli maanomistusehdoista ja paikallisten oikeuksista Kanadan hallituksen kanssa. Lopulta seuraavana vuonna osapuolet pääsivät sopimukseen ehdoista ja neuvotteluiden loppuasiakirja toimi pohjana [[Manitoba Act]] -laille, jossa määriteltiin uuden Manitoban provinssin ehdot ja oikeudet Kanadan liittovaltiossa.<ref name="Manitoba Act" /> Provinssi oli ensimmäinen Kanadan territorioista lohkottu provinssi. Manitoban alkuperäinen koko oli vain murto-osa nykyisestä. Provinssia kutsuttiinkin "postimerkkiprovinssiksi" pienen kokonsa ja nelikulmaisen muotonsa vuoksi. Kapinan aikana tapahtuneesta [[Thomas Scott]]in teloittamisesta johtuen väliaikaishallituksen jäseniä ei armahdettu toimistaan valtiota vastaan, vaan useat heistä pakenivat yhdysvaltoihin tai kauemmaksi länteen. Vuonna 1881 provinssiin liitettiin ympäröiviä alueita, mutta Manitoban ja Ontarion rajalla olevaa maakaistaletta vaativat molemmat provinssit. Vuonna 1889 Kanadan hallitus myönsi maakaistaleen Ontariolle. Nykyiset rajansa provinssi sai vuonna 1912.
▲=== 1900-luku ===
▲Provinssin pääkaupunki Winnipeg oli maan kolmanneksi suurin kaupunki [[1900-luku|1900-luvun]] alkupuolella. Vuonna 1881 valmistunut [[Canadian Pacific Railway]]n rautatie itäisestä Kanadasta toi yhä enenevässä matkailijoita, liikemiehiä ja siirtolaisia ympäri maailmaa, luoden pohjan Kanadan [[Monikulttuurisuus|monikulttuuriselle]] yhteiskunnalle läntisessä Kanadassa. Maatalous oli alueen tärkein ja kukoistavin teollisuuden ala, monet liikemiehet tekivät suuria voittoja ja rikastuivat tästä nousukaudesta. Rakentamisen kiivaudesta johtuen tonttien hinnat nousivat nopeasti. Talouskasvu kuitenkin hidastui ajan myötä ja kaupunki ajautui taloudellisiin ongelmiin [[Panaman kanava]]n avauduttua liikenteelle vuonna 1914. Tavarankuljetukset rautateitä pitkin vähenivät huomattavasti laivojen purkaessa lastinsa suoraan kohdesatamiin. Tämä auttoi muunmuassa Vancouveria kasvamaan muita kaupunkeja nopeammin, joka kasvoikin pian maan kolmanneksi suurimmaksi kaupungiksi Winnipegin ohítse.<ref name="PlanetWare" />
▲Manitoban ja Winnipegin halki virtaava Redjoki tulvii lähes vuosittain, mutta vuoden 1950 tulva oli niin sanottu kerran sadassa vuodessa sattuva tulva. Vesimassat peittivät alleen suuren osan eteläistä Manitobaa sekä tulvavallien sorruttua suuren osan Winnipegin kaupunkia. Tulva oli Kanadan suurin luonnonkatastrofi, pelastustöihin osallistuivat [[Punainen Risti]] sekä [[Kanadan armeija]]. Tuhoista johtuen kaupunki päätti, ettei samanlainen katastrofi saisi tapahtua uudelleen ja päätti 6. elokuuta 1962 rakentaa [[Red River Floodway|tulvakanavan]] sekä useita pienempiä tulvavalleja eteläiseen Manitobaan. Kanavan rakennustyöt saatiin loppuun vuonna 1968. Sittemmin tulvakanava on suojannut kaupunkia ja muita pienempiä asutusalueita useita kertoja, sekä on vuoteen 2008 mennessä estänyt arviolta 10 miljardin [[Kanadan dollari|dollarin]] arvosta tulvavahinkoja.<ref name="Duff’s Ditch" />
== Lähteet ==
| |||