Ero sivun ”Länsi-Saksa” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.2) (Botti poisti: de:Westdeutschland |
Säätöä! |
||
Rivi 1:
{{Viitteetön}}
[[Kuva:LocationWestGermany.png|thumb|250px|Saksan liittotasavallan hallinnoima alue 1949–1990]]
'''Länsi-Saksa''' (''Westdeutschland'') on epävirallinen termi, jolla [[Saksa|Saksan liittotasavaltaa]] kutsuttiin vuosina
==Toisen maailmansodan jälkeen==
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen [[natsi-Saksa]] jaettiin [[liittoutuneet|liittoutuneiden]] kesken [[Saksan ja Itävallan miehitysvyöhykkeet|neljään miehitysvyöhykkeeseen]] [[Yhdysvallat|
Liittoutuneiden välien kiristyminen johti kuitenkin [[kylmä sota|kylmän sotaan]] ja [[rautaesirippu]] jakoi Saksan alueen kahtia. Alkuperäisenä suunnitelmana oli Saksan pitäminen yhtenä valtiona, mutta vastakkainasettelun vuoksi kolmesta länsiliittouneiden vyöhykkeestä tuli Saksan liittotasavalta (
Saksan liittotasavalta julistettiin perustetuksi 23. toukokuuta
[[Korean sota|Korean sodan
==
{{Pääartikkeli|[[Pohjois-Atlantin liitto]]}}
Korean sodan
Liittotasavalta liittyi Natoon 9. toukokuuta 1955. Länsiliittoutuneiden joukot asetettiin Naton alaisuuteen, lukuun ottamatta Ranskan joukkoja, ja maa vetäytyi Naton komentorakenteesta 1966. Saksan uudelleenaseistautumisen vuoksi itäblokissa solmittiin [[Varsovan liitto]].
[[Saksan kristillisdemokraattinen unioni]] ja sen baijerilainen sisarpuolue Baijerin kristillissosiaalinen unioni hallitsivat maata lähes kaksi vuosikymmentä. Vuonna 1966 muodostettiin [[suuri koalitio]]hallitus. Ensimmäistä kertaa vuoden
Suuren koalition tarjoaman 2/3 parlamenttienemmistön myötä hyväksyttiin kiistellyt hätätilalait (''Notstandsgesetze'') 30. toukokuuta 1968. Lait sallivat hätätilanteessa rajoittaa liikkumisvapautta. Lain säätämistä vastustivat ankarasti opiskelijat, ammattiliitot, vapaat demokraatit ja ryhmä nimeltä ''Notstand der Demokratie'' (Demokratia vaarassa). Opiskelija [[Benno Ohnesorg]] ammuttiin [[Iran]]in šaahin vastaisessa mielenosoituksessa ja sosialistisen opiskelijaliiton [[Rudi Dutschke]]a ammuttiin 1968 [[Vietnamin sota|Vietnamin sodan]] vastaisessa mielenosoituksessa. Radikaalit syyttivät kovista otteista Springerin konservatiivista lehdistöimperiumia. Vuodesta 1968 lähtien Saksassa toimi myös äärivasemmistolainen terroristijärjestö [[Punainen armeijakunta|RAF]], joka sai julkisuudessa nimen [[Andreas Baader|Baader]]–[[Ulrike Meinhof|Meinhof]]-ryhmä. Suuri osa alkuperäisen RAF:n johtajista pidätettiin 1972, jonka jälkeen RAF:n ”toinen sukupolvi” jatkoi kovemmilla otteilla saadakseen valtion vapauttamaan vangitut jäsenensä. Tämä kulminoitui 1977 niin sanottuna saksalaisena syksynä (''Deutscher Herbst'') teollisuusmies [[Hanns-Martin Schleyer]]in kaappaukseen.
==Idänpolitiikka==
Ennen 1970-lukua Saksan liittotasavallan ns. [[Hallsteinin oppi|Hallsteinin opin]] mukaan DDR:n tunnustamisesta seurasi automaattisesti välien katkaisu. Bonnin hallituksen näkemyksen mukaan se yksin edusti saksalaista kansakuntaa. Tämä oli ongelmallista muun muassa Suomelle, jolle liittotasavalta oli tärkeä kauppakumppani.
Kahden Saksan suhteet pysyivät jäätävinä, kunnes sosiaalidemokraattinen liittokansleri [[Willy Brandt]] aloitti 1970-luvulla idänpolitiikkansa (''[[Ostpolitik]]''), joka tähtäsi suhteiden luomiseen [[Itä-Eurooppa|Itä-Euroopan]] [[kommunismi|kommunistimaihin]]. Brandtin politiikka pyrki lähentämään Saksoja ja mahdollistamaan yhteydenpidon esimerkiksi eri maihin jääneiden perheenjäsenten kesken, mutta ei kuitenkaan Saksojen yhdistämiseen.
Neuvostoliiton ja Saksan välillä solmittiin Moskovan sopimus 12. elokuuta 1970 sekä
Suhteet paranivat, ja Saksat tunnustivat toistensa olemassaolon perussopimuksella (''Grundlagenvertrag'')
Brandt joutui eroamaan
Lokakuussa 1982 SPD–FDP-koalitio hajosi ja FDP liittoutui CDU/CSU:n kanssa valitsemaan CDU:n [[Helmut Kohl]]in liittokansleriksi. Maaliskuun 1983 vaaleissa CDU/CSU jäi kuitenkin ehdottomasta enemmistöstä ja vihreät pääsivät ensi kertaa parlamenttiin.
==Saksojen yhdistyminen==
{{Pääartikkeli|[[Saksan jälleenyhdistyminen]]}}
Kesällä 1989 DDR:ssä tapahtui nopeita yhteiskunnallisia mullistuksia. Kasvava joukko itäsaksalaisia muutti Saksan liittotasavaltaan Unkarin kautta sen uudistusmielisen hallituksen avattua rajansa. Maastamuutto ja kiihtyvät suurmielenosoitukset tuottivat DDR:lle paineita politiikan muutokseen. DDR:n johtaja Erich Honecker oli pakotettu eroamaan lokakuussa, ja 9. marraskuuta DDR:n viranomaiset odottamatta sallivat itäsaksalaisten siirtymisen Länsi-Berliiniin ja Saksan liittotasavaltaan. Uusia rajanylityspaikkoja avattiin Berliinin muuriin ja pitkin Saksojen välistä rajaa, ja sadattuhannet ihmiset käyttivät tilaisuutta hyväkseen. Se johti kiihtyvään uudistusprosessiin DDR:ssä ja lopulta DDR:n liittämiseen Saksan liittotasavaltaan 3. lokakuuta 1990.
Berliinin muurin kaaduttua 9. marraskuuta
==Kirjallisuutta aiheesta==
|