Ero sivun ”Leineperi” versioiden välillä

327 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
lähdeviitteitä, kh
(l)
(lähdeviitteitä, kh)
[[Kuva:Leineperi2.jpg|thumb|300px|Leineperin mylly]]
 
'''Leineperi''' ({{k-sv|Leineberg}}) on noin 250 asukkaan maaseutukylä [[Kullaa]]lla [[Ulvila]]ssa, [[Satakunnan_maakunta|Satakunnan maakunnassa]]. Leineperi tunnetaan yhtenä [[Suomi|Suomen]] parhaiten säilyneenä kulttuurihistoriallisena ruukkikylänä, ja kylässä vierailee vuosittain useita kymmeniä tuhansia vierailijoita.<ref>http://www.leineperi.com</ref> Kylän merkittävin nähtävyys on vuonna [[1771]] perustettu Leineperin [[ruukki]].<ref>http://personal.inet.fi/yhdistys/kkmy/leineperi.htm</ref>
 
Tunnetuin Leineperistä kotoisin oleva henkilö on kylässä syntynyt [[painonnosto]]n olympiavoittaja [[Kaarlo Kangasniemi]]. Vuonna 2001 Leineperi valittiin [[Satakunnan vuoden kylä]]ksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.webnoter.com/webnoter/tiedostot/168/historiikki_2_.pdf | Nimeke =Satakylät ry:n historikki 1999–2008 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Satakylät ry | Viitattu = 28.8.2009 | Kieli = }}</ref>
===Teollisen toiminnan aikakausi===
 
Fredriksforsin eli Leineperin rautaruukkirautaruukin perusti majuri Berndt Johan Hastfer vuonna 1771.<ref name="satakunta">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Satakunnan rakennusperinne| Vuosi = 1990 | Luku = | Sivu = 110| Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Satakunnan seutukaavaliitto | Tunniste = Sarja A: 177| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Ruukki perustettiin alun perin [[Ruotsi]]sta tuotavan takkiraudan jalostamista varten [[1770-luku|1770-luvulla]]. Ruukilla oli oikeus valmistaa mm. pultti- ja vannerautaa, lapioita, kankia ja viikatteita. Vuonna [[1787]] Leineperin silloinen omistaja Jonas Beckman valmistutti ruukille [[Masuuni|masuunin]]. Vuonna [[1818]] rautaruukki siirtyi [[Suomen valtio]]n omistukseen. Ruukille valmistui suomalaisten vuorimalmien kokeilua varten uusi masuuni vuonna [[1826]]. Valtio ei ollut tyytyväinen Leineperissä valmistetun takkiraudan menekkiin, jonka vuoksi se myi ruukin vuonna [[1830]] Anders Henrik Falckille, [[Kauttua]]n ruukin silloiselle omistajalle.
 
Leineperin omistajat vaihtuivat [[1800-luku|1800-luvulla]] tiheään. Vuonna [[1858]] Leineperin osti porilainen lakimies K. J. Lönegren, jonka omistajuuskaudella alkoi Leineperin nousukausi. Raudanvalmistuksessa otettiin käyttöön uusia menetelmiä, ja useita rakennuksia korjattiin tai rakennettiin uudelleen. Leineperissä panostettiin yhä enenevissä määrin maatalouteen, karjasuojat rakennettiin uudelleen ja ruukille valmistui oma meijeri. Lönegren rakennutti myös uuden kartanon. Suuret uudistukset kävivät kalliiksi, ja katovuosien [[1867]]–[[1868|68]] johdosta Lönegren luopui Leineperistä vuonna [[1870]].
 
Useiden muiden omistajien omistajuuskausien jälkeen [[Antti Ahlström]] osti Leineperin vuonna [[1877]]. Tuossa vaiheessa ruukin maaomaisuus käsitti kaikkiaan yli 12 000 hehtaaria maata ja lisäksi jonkin verran metsää. Ahlströmin omistajuuden aikana tehtiin jonkin verran uudistuksia rautateollisuudessa. Kylään perustettiin lisäksi oma saha. Teollinen toiminta Leineperissä päättyi kohtalaisen nopeasti [[1880-luku|1880-luvun]] loppupuolen ja [[1890-luku|1890-luvun]] alkupuolen aikana sen jälkeen, kun kävi ilmi, ettei Porin ja [[Tampere]]en välille linjattua rautatietä tultu rakentamaan Leineperin kautta. Masuunin toiminta hiljeni helmikuussa [[1891]] ja sahan vuonna [[1892]]. Lopullisesti teollinen toiminta Leineperissä päättyi vuonna [[1902]].
 
===Toiminta 1900-luvulta nykypäivään===
793

muokkausta