Ero sivun ”Kirkkolaiva” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p {{lupaava artikkeli -ehdotus}} |
p fix |
||
Rivi 3:
[[Kuva:Votiveship_Liminka_2006_07_26.JPG|thumb|240px|Kirkkolaiva [[Limingan kirkko|Limingan kirkossa]].]]
'''Kirkkolaiva''' eli '''votiivilaiva''' ({{k-la|votum}}, "(uhri)lupaus", "(uhri)lahja", "rukous", "toivomus") on jollekin [[kirkko (rakennus)|kirkolle]] lahjoitettu [[laiva]]n [[pienoismalli]], joka voi olla esimerkiksi ripustettuna kirkon kattoon. Kirkkolaivaperinne on tunnettu Keski- ja Etelä-Euroopassa ainakin keskiajalta saakka.
== Kirkkolaivojen lahjoittamissyyt ==
Rivi 9:
Laivoja on annettu myös kirkollisten ja kansallisten juhlapäivien kunniaksi ja joskus perhejuhlien tai työtovereiden merkkipäivien yhteydessä. Lahjoilla muistettiin usein myös merellä hukkuneita. Joskus kirkkolaivoja hankittiin vain koristamaan kirkkoja, sillä laiva symboloi kristillistä seurakuntaa.<ref>Berg 1980, 10; Kanerva 1978a, 24–25.</ref>
===Kirkkolaivojen rakentajat ja lahjoittajat===
Kirkkolaivojen valmistajat olivat usein laivanrakentajia, merimiehiä tai muuten laivojen pienoismallien rakentamiseen pystyviä. He olivat usein myös lahjoittajia. Suurinta osaa kirkkolaivanrakentajista ei kuitenkaan tunneta.<ref>Kanerva 1978a,31–36.</ref>
Kirkkolaivojen lahjoittajat tunnetaan niiden rakentajia paremmin. Suomessa lahjoittajista suurin yksittäinen ammattiryhmä ovat olleet merenkulun ammattilaiset. Toiseksi eniten kirkkolaivoja ovat hankkineet seurakunnat itse. Laivoja ovat lahjoittaneet myös muun muassa kirkonpalvelijat, kauppiaat, sotilaat, talonpojat, virkamiehet ja seurakuntien nuoriso.<ref>Kanerva 1978a, 36–37.</ref>
== Kirkkolaivat Suomessa ==
Suomalainen kirkkolaivatraditio periytyy ainakin 1500-luvulle. Ilmeisesti perinne levisi Ruotsista ensimmäisenä Ahvenanmaalle ja sieltä edelleen Turun saaristoon ja mantereelle. Traditio oli voimakkain rannikkoseuduilla, ja erityisesti niillä alueilla, joilla laivanrakennuksella oli merkittävä osuus elinkeinoelämästä. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kirkkolaivaperinteen kukoistuskausi oli 1600–1700-luvuilla. Suomen kirkoissa olleista tai olevista yli 200 kirkkolaivasta noin puolet on ajoitettu 1600- ja 1700-luvuille.1600-luvun alkupuolella Suomessa oli jo suhteellisen paljon kirkkolaivoja.<ref>Kanerva 1978a, 27–28, 42; Kanerva 1978b, 2–9.</ref>
Vanhin Suomessa säilynyt kirkkolaiva Hauhon kirkon laiva vuodelta 1609. Se on myös vanhimpia säilyneitä kirkkolaivoja Pohjoismaissa. Malliltaan Hauhon laiva edustaa 1500-luvun lopun galeonia. Kolmimastoinen laiva on koristeltu kaljuunakuvalla, joka on pienikokoinen naisfiguuri vaakunakilpi kädessään. Laiva on aseistettu 22 tykillä ja sen miehistönä on puunukkeja. Vastaavantyyppisiä kirkkolaivoja tunnetaan Euroopasta vain muutamia.<ref>Berg 1969, 33, 78–79; Berg 1980, 12; Kanerva 1978a, 66.</ref> Hauhon seurakunta luovutti kirkkolaivan jo vuonna 1882 Suomen muinaismuistoyhdistykselle. Nykyään laiva kuuluu [[Suomen kansallismuseo]]n kokoelmiin ja on esillä [[Suomen merimuseo]]ssa Kotkassa.<ref>Kanerva 1978b, 53.</ref> Tätä kallisarvoista esinettä on aiemmin lainattu tarkkaan harkiten joihinkin näyttelyihin, muun muassa [[Raahe]]ssa 27. kesäkuuta–23. elokuuta 1987 olleeseen HIIOHOI!-laivanmallinäyttelyyn.<ref>Helsingin Sanomat 20.6.1987, palsta ''Minne mennä'', s. 12</ref>
Rivi 23:
== Kirkkolaivat ja kansanperinne ==
Kirkkolaivoihin on liittynyt jonkin verran uskomuksia. Suomessa laivat kiinnitettiin kirkkojen kattoihin yleensä hamppuköysillä, jotka kosteusolosuhteista ja ilmavirroista riippuen kiertyivät auki ja kiinni ja saivat laivat liikehtimään. Laivan liikehdinnästä ennustettiin säätä ja tuulen suuntaa ainakin Ahvenanmaalla. Ennustaminen tunnettiin myös Ruotsissa ja Norjassa.<ref>Kanerva 1978a, 169–171.</ref>
== Katso myös ==
| |||