Ero sivun ”Peter Benenson” versioiden välillä

Vuonna 1961 Benenson kuuli kahdesta [[portugali]]laisesta opiskelijasta, jotka oli vangittu näiden juotua maljan vapaudelle. Opiskelijoiden tarinasta havahduttuaan hän päätti kirjoittaa ihmisoikeuksista lehtiartikkelin, jolle hän antoi nimen ''[[The Forgotten Prisoners]]'' ({{k-fi|Unohdetut Vangitvangit}}). Benenson näytti artikkelia ystävälleen Louis Blom-Cooperille, joka suositteli sen lähettämistä liberalistisena tunnetulle [[The Observer]] -lehdelle, joka julkaisi sen 28. toukokuuta 1961. Artikkelissa Benenson kirjoitti, että mikäli ihmiset toimisivat yhdessä ihmisoikeusrikkomuksia vastaan, ne voitaisiin estää. Artikkeli levisi pian julkaisunsa jälkeen ympäri maailmaa ja Amnesty perustettiin epävirallisesti jo pari päivää artikkelin alkuperäisen julkaisun jälkeen.<ref name="one"/><ref name="two"/>

1960-luvun lopulla puolueettomana järjestönä tunnetuksi tullut Amnestyssa jouduttiin pohtimaan, tulisiko rahallisen tuen ottaminen ystävämielisiltä valtioilta horjuttamaan järjestön puolueettomuutta. Muiden tietämättä Benenson oli jo aikaisemmin ottanut tukea Britannialta järjestön [[Rhodos]]-toimintaa varten. Kun Ruotsin Amnesty kuitenkin paljasti Britannian osallistuneen ihmisten kidutukseen [[Aden]]issa, Benenson tajusi tehneensä vakavan virheen. Tämän jälkeen Benensonin ja Britannian välit mutkistuivat ja Benenson alkoi vainoharhaisesti epäillä, että Britannian hallitus pyrki kaappaamaan Amnestyn itselleen. Tämän takia Amnesty harkitsi jopa koko organisaationsa siirtämistä pois Britanniasta. Britannian tuen vuodettua julkisuuteen Benenson joutui vuonna 1968 eroamaan virastaan Amnestyn kansliapäällikkönä vuonna 1968. Hänen tilalleen nimitettiin [[Martin Ennals]].<ref name="one"/><ref name="two"/>

{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Benenson Peter}}