Wikipedia

Ero sivun ”Anna Ahmatova” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 165:
== Sota ja suurten runoelmien synty ==
 
Vuonna 1940 sattuman kautta Ahmatovalta julkaistiin runoteos kuudentoista vuoden julkaisukiellon jälkeen. Väitettiin,Kokoelma ettäkuudesta itsekirjasta [[Stalin]]ilmestyi. olisiVuosi edistänytmerkitsi käännettä Ahmatovan runojen julkaisemistatuotannossa. KokoelmaHän kuudestaaloitti kirjastasuurten ilmestyirunoelmiensa kirjoittamisen, ''Koko maailman tiellä'' -runoelman (Putem useja zemli), joka valmistui jo vuonna 1940, ''Pohjoiset elegiat'' -runoelman (''Severnije elegii'') ja ''Runoelman ilman sankaria'' (Poema bez geroja).
 
Vuonna 1941 Ahmatova evakuoitiin piiritetystä Leningradista [[Taškent]]iin. Sinä vuonna vapautettiin myös hänen poikansa Lev vankileiriltä, jolloin hän hakeutui vapaaehtoisena rintamalle. Ahmatova viihtyi Taškentissa hyvin. Hän on kuvannut tuloaan Aasiaan kuin kotiinsa, joka on seitsemänsataa vuotta pysynyt muuttumattomana. Ahmatova kirjoittaa teoksen ''Runoelma ilman sankaria'' ja kaipaa kiihkeästi tietoja rintaman tapahtumista ja saarretusta Leningradista. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] eli Suuren isänmaallisen sodan aikana Ahmatova kuvasi runoissaan myös sotaa ja [[Leningradin piiritys]]tä, ja jotkut hänen sotarunonsa pääsivät myös ''[[Pravda]]n'' etusivuille.▼
Vuosi tuli merkitsemään ratkaisevaa käännettä Ahmatovan tuotannossa ja runoilijanlaadussa. Silloin hän aloitti suurten runoelmiensa kirjoittamisen, ''Koko maailman tiellä'' -runoelman (Putem useja zemli), joka valmistui jo vuonna 1940, ''Pohjoiset elegiat'' -runoelman (''Severnije elegii'') ja ''Runoelman ilman sankaria'' (Poema bez geroja). Kaikki ne tunnot ja kokemukset, joita hän oli kypsytellyt vallankumouksesta lähtien, saivat tulevina vuosina ilmiasunsa runoiksi ja runoelmiksi puettuina.
 
Leningradiin häneltä oli myös jäänyt miesystävä, lääketieteen tohtori Vladimir Garsinin, jonka kanssa hän oli lupautunut menemään naimisiin. Vuonna 1944 Ahmatova palasi Leningradiin mukanaan käsikirjoituksensa ensimmäinen versio ''Runoelmasta ilman sankaria'' ja mieli täynnä valoisia odotuksia tulevaisuudesta. KävikinKävi ilmi, että Garsinin onoli Ahmatovalle mitään ilmoittamatta mennyt naimisiin toisen kanssa.▼
▲Vuonna 1941 Ahmatova evakuoitiin piiritetystä Leningradista [[Taškent]]iin. Sinä vuonna vapautettiin myös hänen poikansa Lev vankileiriltä, jolloin hän hakeutui vapaaehtoisena rintamalle. Ahmatova viihtyi Taškentissa hyvin. Hän on kuvannut tuloaan Aasiaan kuin kotiinsa, joka on seitsemänsataa vuotta pysynyt muuttumattomana. Ahmatova kirjoittaa teoksen ''Runoelma ilman sankaria'' ja kaipaa kiihkeästi tietoja rintaman tapahtumista ja saarretusta Leningradista. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] eli Suuren isänmaallisen sodan aikana Ahmatova kuvasi runoissaan myös sotaa ja [[Leningradin piiritys]]tä, ja jotkut hänen sotarunonsa pääsivät myös [[Pravda]]n etusivuille.
 
▲Leningradiin häneltä oli myös jäänyt miesystävä, lääketieteen tohtori Vladimir Garsinin, jonka kanssa hän oli lupautunut menemään naimisiin. Vuonna 1944 Ahmatova palasi Leningradiin mukanaan käsikirjoituksensa ensimmäinen versio ''Runoelmasta ilman sankaria'' ja mieli täynnä valoisia odotuksia tulevaisuudesta. Kävikin ilmi, että Garsinin on Ahmatovalle mitään ilmoittamatta mennyt naimisiin toisen kanssa.
 
== Vuodet 1945–1953 ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Anna_Ahmatova”