Ero sivun ”Okra” versioiden välillä

Okran hedelmässä[[hedelmä]]ssä on pieniä siemeniä ja tärkkelyspitoista kasvilimaa. Keitettäessä okralima saostaa pataruoat perunajauhojen tapaan.<ref>[http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/o.html#okra Raholan syötävät sanat]</ref>

Okran sukuun, ''Abelmoschus'', kuuluu kaikkiaan viitisentoista lajia, jotka ovat kotoisin trooppisesta [[Afrikka|Afrikasta]] ja Aasiasta[[Aasia]]sta. Suku on aiemmin yhdistetty sukuun ''Hibiscus'', [[hibiskukset]]. Lajit ovat yksi-, kaksi- tai lyhytikäisiä monivuotiskasveja, joiden kaarna on lujarakenteista. Sen vuoksi joitakin okralajeja on käytetty myös kuitukasveina. Lehdet ovat vaahteran lehtiä muistuttavia, sormiliuskaisia. Tropiikin kuivilla alueilla eräät lajit selviävät kuivan kauden läpi suuren mukulan ansiosta, vaikka maanpinnan yläpuoliset kasvinosat kuolevat. [[Kukka|Kukat]] muistuttavat hibiskusten kukkia ja ovat väriltään keltaisia, vaaleanpunaisia, oranssinvärisiä tai punaisia. Useita lajeja käytetään viehättävinä koristekasveina. Meillä niitä voidaan viljellä yksivuotisina kesäkukkina.

Em. lajin lisäksi tunnetuimpiin okrien suvun edustajiin kuuluu [[aibika]] (''A. manihot''), joka voi kasvaa lähes 2,5 metrin korkuiseksi. Sen varsia peittävät pienet, sukamaiset karvat. Lehdet ovat 3-7-sormisia ja jopa 45 cm pitkiä. Kukat ovat valkoisia - keltaisia, ja niiden keskusta on purppuranpunainen. Kukat sijaitsevat yksittäin tai pienissä tertuissa. Kota kasvaa n. 8 cm pitkäksi.