Ero sivun ”Tudor (suku)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.6.4) (Botti lisäsi: my:တျူဒါဘုရင်များ |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4:
'''Tudor-suku''' ([[Kymrin kieli|kymriksi]] ''Tudur'') on viisi [[monarkki]]a käsittävä, alun perin [[Wales]]istä kotoisin oleva suku, joka hallitsi [[Englanti]]a ja [[Irlanti]]a vuosina [[1485]]–[[1603]]. Suvun kolme tärkeintä hallitsijaa ([[Henrik VII (Englanti)|Henrik VII]], [[Henrik VIII (Englanti)|Henrik VIII]] ja [[Elisabet I]]) vaikuttivat kukin merkittävästi Englannin viemiseen takapajuisesta [[keskiaika]]isesta kuningaskunnasta voimakkaaksi [[renessanssi]]valtakunnaksi.
Suku sai alkunsa [[Owen Tudor]]in ja [[Valois'n Katariina]]n salaisesta avioliitosta. Heidän poikansa Richmondin jaarli [[Edmund Tudor]] avioitui [[Lady Margaret Beaufort|Margaret Beaufortin]] kanssa. Margaret oli [[Juhana Gent]]in lapsenlapsenlapsi, mitä kautta hänen poikansa Henrik VII oli kaukaista sukua kuningasperheelle. [[Henrik VII]] vahvisti valtaansa naimalla [[Yorkin Elisabetin]], joka polveutui laillisesti [[Edvard III]]]:n kahdesta pojasta, Yorkin herttua Edmundista ja Lionel Antwerpeniläisestä. Samalla [[Henrik VII]] varmisti jälkeläistensä perinnöllisen oikeuden [[Englannin]] valtaistuimelle.
Tudorien hallitsijasuku sammui Elisabet I:n kuoltua lapsettomana. Häntä seurasi valtaistuimelle [[Skotlanti|Skotlannin]] kuningas [[Jaakko I (Englanti)|Jaakko VI]], Henrik VII:n perillinen tämän tyttären [[Margareeta Tudor]]in kautta. Jaakosta tuli Englannin ensimmäinen [[Stuart-suku]]inen hallitsija, Englannin Jaakko I.
| |||