Ero sivun ”Vidkun Quisling” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 17:
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] alettua Quisling tapasi [[Alfred Rosenberg]]in [[Nordische Gesellschaft]]in, Pohjoisen liiton, kokouksessa 1939 <ref>http://avalon.law.yale.edu/imt/004-ps.asp</ref> <ref>http://www.levandehistoria.se/files/skriftserie_nr5.pdf</ref>. Hän korosti Rosenbergille Norjan [[geostrategia|geostrategista]] arvoa ja tapasi myös [[Berliini]]ssä [[suuramiraali]] [[Erich Raeder]]in. Suuramiraali myöhemmin suunnitteli Norjan ja Tanskan valtaukset, [[Operaatio Weserübung|operaatio Weserübung]]in. Joulukuussa 1939 Quisling meni uudestaan Saksaan ja esitti saksalaisille ajatuksen siitä, että hän kaappaisi vallan Norjassa ja että hänen hallituksensa kutsuisi saksalaiset Norjaan. 18. joulukuuta 1939 Hitler hyväksyi suunnitelman. 3. huhtikuuta 1940 Quisling matkusti Kööpenhaminaan neuvottelemaan Saksan pääesikunnan sotilaallisen tiedustelupalvelun, [[Abwehr]]in apulaisjohtajan kanssa Norjan valtaamisesta.<ref name="Kätyrit" />
Quisling ei kuitenkaan tiennyt, että Saksa suunnitteli Norjan ja Tanskan valtaamista norjalaisista riippumatta, minkä vuoksi saksalaisten hyökättyä Norjaan Quisling julistautui pääministeriksi, minkä Saksa tunnusti, mutta jota Norjan kuningas Haakon ei hyväksynyt. Sosialidemokraattisen [[Nygaardsvoldin hallitus|Johan Nygaardsvoldin]] hallitus sai tuekseen Norjan puolustusvoimien lisäksi Britanniasta brittiläisiä ja puolalaisia sotajoukkoja sekä Ranskasta ranskalaisia [[Narvikin taistelu]]un. Saksa huomasi, ettei Quisling kyennyt saamaan norjalaisia lopettamaan saksalaisten vastaista taistelua ja syrjäytti Quislingin nimittämällä Norjan johtajaksi [[Josef Terboven]]in. Saksalaiset saivat norjalaisten vastarinnan loppumaan vasta kesäkuussa 1940. Elokuussa 1940 [[suurkäräjät|Norjan suurkäräjät]] hajotettiin valtiopäivälaitoksena ja 1941 nimitettiin muodolliseksi kansalliseksi hallinnoksi ministerineuvosto. Quisling yritti tehdä puolueestaan [[Nasjonal Samling]]ista edustavan ja saada sille hankituksi 100 000
Norjassa oli 300 000 saksalaissotilasta. Vähitellen Norjan [[hemmefront]] ja brittien [[SOE]] alkoivat järjestää sotilasoperaatioita Norjaan. Norjalaisia palveli 118 aluksella Britanniasta, 1 500 maavoimissa, lisäksi myös [[kuninkaalliset ilmavoimat|kuninkaallisissa ilmavoimissa]]. Yksi vuoden 1941 merkittävistä hyökkäyksistä tehtiin [[hyökkäys Lofooteille 1941|Lofooteille]], jossa räjähdetuotantoon kelvollista [[kalanmaksaöljy]]ä tuhottiin tynnyreittäin. Lofooteilta 300 vapaaehtoista norjalaista siirtyi hyökkääjien mukana Britanniaan Saksan vastaiseen taisteluun.<ref name="Kätyrit" />
| |||