Ero sivun ”Atomiydin” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: pnb:ایٹمی نیوکلیس
GEbot (keskustelu | muokkaukset)
p disambig link
Rivi 1:
'''Atomiydin''' on [[atomi]]n keskellä sijaitseva [[protoni|protoneista]] ja yleensä myös [[neutroni|neutroneista]] koostuva muodostuma. Ytimellä on positiivinen [[sähkövaraus]], ja se muodostaa valtaosan atomin [[massa]]sta, sillä [[elektroni]]n massa on paljon pienempi kuin protonien ja neutronien.
 
Ytimen läpimitta riippuu vahvasti sen [[massa]]sta, kun taas koko atomin läpimitta on likipitäen vakio. [[Vety]]-ydin, joka on pelkkä protoni, on läpimitaltaan noin 1,6 [[femto]]metriä eli 1,6 &middot;· 10<sup>-15−15</sup> m, [[uraani]]ytimen noin 16 fm. Tämä on vain noin 1/23000 ... 1/145000 atomin läpimitasta.
 
Ytimen rakennetta, sitä koossa pitäviä voimia ja ytimien muuttumista tutkii [[ydinfysiikka]]. Vuonna [[1912]] [[Ernest Rutherford]] päätteli koetuloksista, että valtaosa atomin massasta on keskittynyt pienelle alueelle, ytimeen. [[Kemiallinen reaktio|Kemiallisissa reaktioissa]] atomien elektronit järjestyvät uudestaan, mutta ytimet pysyvät ennallaan. Sen sijaan [[ydinreaktio]]issa ytimet muuttuvat.
 
Saman [[alkuaine]]en kaikissa atomiytimissä on sama määrä protoneja. Sen sijaan neutronien lukumäärä voi samankin alkuaineen atomeissa poiketa toisistaan. Tällöin on kyseessä saman alkuaineen eri [[isotooppi|isotoopit]]. Protonien lukumäärää sanotaan ytimen tai atomin [[järjestysluku (kemia)|järjestysluvuksi]] eli atomiluvuksi, neutronien lukumäärää neutroniluvuksi ja näiden summaa [[massaluku|massaluvuksi]].
[[Kuva:Helium atom QM.svg|right|300px|thumbnail|Havainnekuva [[helium]]-4-atomista. Ytimessä kaksi protonia on merkitty punaisella ja kaksi neutronia sinisellä. Tässä kuvassa ne on merkitty erillisiksi, vaikka todellisuudessa sekä protonien että neutronien voidaan sanoa olevan ytimen keskipisteessä.]]
 
Rivi 14:
 
==Protonit ja neutronit==
Protonit ja neutronit ovat [[fermioni|fermioneja]]. Molemmat kuuluvat [[baryoni]]en ryhmään. Baryoneja on muitakin, mutta muut ovat erittäin epästabiileja eikä niitä esiinny normaaleissa atomiytimissä. [[Hiukkasfysiikka|Hiukkasfysiikan]] laboratorioissa tosin on voitu valmistaa ytimiä, joissa on myös [[hyperoni|hyperoneja]]. Protonilla ja neutronilla on toisistaan poikkeava [[isospin]]-kvanttiluku, minkä vuoksi niillä voi olla sama kvanttimekaaninen [[aaltofunktio]]. Toisinaan niitä pidetään saman perushiukkasen, nukleonin, kahtena eri olotilana. <ref name=Sitenko>{{cite book |title=Theory of Nucleus: Nuclear Structure and Nuclear Interaction |author=A. G. Sitenko, Viktor Konstantinovich Tartakovskiĭ |publsiehr=Springer |year=1997 |isbn=0792344235 |page=p. 3 |url=http://books.google.com/books?id=swb9QpqOqtAC&pg=PA464&dq=isbn:0792344235#PPA3,M1}}</ref><ref name=Srednicki>{{cite book |author=Mark Allen Srednicki |url=http://www.worldcat.org/search?q=9780521864497&qt=owc_search |title=Quantum Field Theory |page=pp. 522-523 |year=2007 |isbn=9780521864497 |publisher=Cambridge University Press}}</ref>
 
==Ydinvoimat==
Rivi 25:
<math>R = r_0 A^{1/3}</math>
 
missä suuretta r<sub>0</sub> voidaan pitää käytännössä vakiona, ja se on noin 1.25&nbsp;fm&nbsp;=&nbsp;1.25&nbsp;×&nbsp;10<sup>−15</sup>&nbsp;m. Tarkkaan ottaen se kuitenkin vaihtelee eri ytimillä noin 0,2 fm:n verran eli noin 20 % arvostaan. <ref>Kenneth S. Krane: Introductory Nuclear Physics, Wiley, 1987.</ref> Täten protonien ja neutronien pakkautumista ytimeen voidaan verrata kovien kuulien pakkaamiseen laatikossa.
 
=== Nestepisaramalli ===
Rivi 45:
*[[Isotooppi]]
*[[Nuklidi]]
 
 
== Viitteet ==