Ero sivun ”Puolan sota” versioiden välillä

Kustaa II Adolf päätti siirtää hyökkäyksensä painopisteen lännemmäksi ja hän nousi 25. kesäkuuta 1626 joukkoineen maihin [[Preussi]]n rannikolla [[Pillaun maihinnousu|Pillaussa]] (nykyinen [[Baltijsk]]). Joukkoja oli kaikkiaan kahdeksan jalkaväkirykmenttiä ja kolme skvadroonaa eli puolirykmenttiä. Lisäksi Tukholmassa oli joukkoihin lisätty vielä kaksi drabantttikomppaniaa, jolloin jalkaväkeä oli kaikkiaan 80 komppaniaa. Jalkaväen lisäksi oli yhdeksän komppaniaa ratsuväkeä ja jonkin verran tykistöä. Joukot nousivat maihin lähes ilman vastarintaa, koska alueen varustamistyöt oli aloitettu vasta kesäkuun alussa, ja joukkojen siirrot olivat vielä kesken.<ref name="PohPr2">[http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut/Pillau_1626.htm Pohjanprikaatin kilta Pillaun maihinnousu]</ref>

Kustaa II Adolf siirsi laivoilla joukkojaan Passarge-joen suulle, jotta voitaisiin luoda Veikseliin ulottuva tukialue. Alt Passarge (nykyinen Stara Pasłęka) vallattiin 29. kesäkuuta rynnäköllä, jolla murskattiin sinne ehtineiden noin 1000 puolalaisen sotilaan vastarinta. Braunsbergista (nykyinen Braniewo) luotiin varuskuntakaupunki ja sinne jätettyjen joukkojen tuli vallata myös Ermelandin tärkeimmät kaupungit Wormditt (nykyinen Orneta), Guttstadt (Dobre Miasto) ja Mehlsack (Pieniężno). Heinäkuun alussa joukot saavuttivat Veikselin ja vallattuaan Elbingin (nykyinen Elbląg), Marienburgin (nykyinen Malbork) sekä pienempiä kaupunkeja Kustaa II Adolf sai hallintaansa Veikselin itäisen haaran. Läntisen haaran valvontaan saattamiseksi päätettiin vallata Dirschau, jonne marssittaessa vallattiin Mewe (Gniew) ja Stargard (Starogard Gdański). Kustaa II Adolfin toive Danzigin puolueettomuusjulistuksesta ei kuitenkaan toteutunut, vaikka vapaakaupungin kauppa oli estetty.<ref name="PohPr"/>