Wikipedia

Ero sivun ”Venäjän väliaikainen hallitus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Coen (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
40 121 muokkausta
Korjaamista!
Rivi 3:
[[Kuva:Russian coa 1917 vrem.png|thumb|150px|Väliaikaisen hallituksen vaakuna]]
 
'''Venäjän väliaikainen hallitus''' oli Venäjän[[Venäjä]]n hallituksena vuonna [[1917]]. Se syntyi [[Helmikuun vallankumous|Helmikuun vallankumouksessa]] maaliskuussa [[1917]], kun viimeinen [[tsaari]] [[Nikolai II]] syöstiin pois vallasta, jota hänen veljensä, suuriruhtinas [[Mikael Aleksandrovitš Romanov]], kieltäytyi ottamasta vastaan. [[Pietari (kaupunki)|PietariPietarissa]]ssa toimivaa väliaikaista hallitusta johti ensin [[ruhtinas]] [[Georgi Lvov]] ja suurin osa ministereistä oli liberaaleja [[Perustuslaillisdemokraattinen puolue|perustuslaillisdemokraatteja]] ("kadettipuolue"”kadettipuolue”). Heinäkuussa hallituksen johtoon nousi [[Sosialistivallankumouksellinensosialistivallankumouksellinen puolue|sosialistivallankumouksellinen]] ("eserrä"”eserrä”) [[Aleksandr Kerenski]], joka hallitsi lopulta käytännössä [[diktaattori]]na.
 
Väliaikainen hallitus toteutti sananvapauden ja muut kansalaisoikeudet, lakkautti [[kuolemanrangaistus|kuolemantuomion]], vapautti poliittiset vangit (muun muassa [[bolševikit]] ja suomalaiset [[kalterijääkärit]] sekä [[Pehr Evind Svinhufvud|P. E. Svinhufvud]]in), jne., mutta se myös jatkoi erittäin epäsuosittua [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäistä maailmansotaa]] [[Saksan keisarikunta|SaksaSaksaa]]a vastaan, mikä murensi hallituksen suosion. Heinäkuun sotilas- ja työläiskapinan jälkeen liberaalit aateliset luopuivat vallasta Kerenskin hyväksi. Bolševikit kaatoivat Kerenskin väliaikaisen hallituksen [[lokakuun vallankumous|lokakuun vallankumouksessa]] marraskuussa 1917, mikä johti lopulta sosialistisen [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] syntyyn.
 
Suomessa väliaikainen hallitus muistetaan [[sortokausi|sortokauden]] päättämisestä sekä eduskunnan hajotuksesta 31. heinäkuuta 1917.
 
== Väliaikaisen hallituksen syntyminen ==
 
{| align="right" border="1" cellpadding="6" cellspacing="0" style="margin: 0 0 0 1em; background: #ffffff; border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:left; font-size: 95%;"
|- style="text-align: center; background: #efefef; border-bottom: 2px solid gray;"
Rivi 19 ⟶ 18:
|-
| '''[[Pääministeri|Pää-]]''' '''ja''' '''[[sisäasiainministeri]]'''<br />[[Georgi Lvov]]
| <br />15.3. maaliskuuta 1917 – 21.7. heinäkuuta 1917
| <br />sitoutumaton
|-
| '''[[Ulkoasiainministeri]]'''<br />[[Pavel Miljukov]]<br />[[Mihail Tereštšenko]]
| <br />15.3. maaliskuuta 1917 – 18.5. toukokuuta 1917<br />18.5. toukokuuta 1917 –
| <br />[[Perustuslaillisdemokraattinen puolue|perustuslaillinen demokraatti]]<br />sitoutumaton <br />
|-
| '''[[Sota- ja laivastoministeri]]'''<br />[[Aleksander Gutškov]] <br /><br />[[Aleksandr Kerenski]]
| <br />15.3. maaliskuuta 1917 – 29.4. huhtikuuta 1917<br/><br />18.5. toukokuuta 1917 – 21.7. heinäkuuta 1917
| <br />[[Perustuslaillisdemokraattinen puolue|perustuslaillinen demokraatti]],<br />ent. [[Oktobristit|oktobristi]]<br /> [[Sosialistivallankumouksellinen puolue|sosialistivallankumouksellinen]]
|-
| '''[[Oikeusministeri]]'''<br />[[Aleksandr Kerenski]]<br />[[Pavel Pereverzev]]
| <br />15.3. maaliskuuta 1917 – 18.5. toukokuuta 1917<br />18.5. toukokuuta 1917 – 21.7. heinäkuuta 1917
| <br />[[Sosialistivallankumouksellinen puolue|sosialistivallankumouksellinen]]<br /> [[Sosialistivallankumouksellinen puolue|sosialistivallankumouksellinen]]
|-
| '''[[Kulkulaitosministeri]]'''<br />[[Nikolai Vissarionovitš Nekrasov|N.V. Nekrasov]]
| <br />15.3. maaliskuuta 1917 – 21.7. heinäkuuta 1917
| <br />[[Perustuslaillisdemokraattinen puolue|perustuslaillinen demokraatti]]
|-
| '''[[Talousministeri]]'''<br />[[Mihail Tereštšenko]] <br />[[Andrei Šingarev]]
| <br />15.3. maaliskuuta 1917 – 18.5. toukokuuta 1917<br />18.5. toukokuuta 1917 – 21.7. heinäkuuta 1917
| <br />sitoutumaton<br />[[Perustuslaillisdemokraattinen puolue|perustuslaillinen demokraatti]]
|-
| '''[[Kauppa- ja teollisuusministeri]]'''<br />[[Aleksander Konovalov]]<br />.
| <br />15.3. maaliskuuta 1917 – 21.7. heinäkuuta 1917<br />.
| <br />[[Perustuslaillisdemokraattinen puolue|perustuslaillinen demokraatti]],<br />ent. [[Progressistinen puolue|progressisti]] <br />
|-
| '''[[Opetusministeri]]'''<br />[[Andrei Manuilov]]
| <br />15.3. maaliskuuta 1917 – 21.7. heinäkuuta 1917
| <br />[[Perustuslaillisdemokraattinen puolue|perustuslaillinen demokraatti]]
|-
| '''[[Maatalousministeri]]'''<br />[[Andrei Šingarev]]<br />[[Viktor Tšernov]]
| <br />15.3. maaliskuuta 1917 – 18.5. toukokuuta 1917<br />18.5. toukokuuta 1917 –
| <br />[[Perustuslaillisdemokraattinen puolue|perustuslaillinen demokraatti]]<br /> [[Sosialistivallankumouksellinen puolue|sosialistivallankumouksellinen]]
|-
| '''[[Elintarvikeministeri]]'''<br />[[Aleksei Pešehonov]]
| <br />18.5. toukokuuta 1917 –
| <br />maltillinen vasemmistolainen
|-
| '''[[Työministeri]]'''<br />[[Matvei Skobelev]]
| <br />18.5. toukokuuta 1917 –
| <br />[[Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue|menševikki]]
|-
| '''[[Posti- ja lennätinministeri]]'''<br />[[Irakli Tsereteli]]
| <br />18.5. toukokuuta 1917 – 21.7. heinäkuuta 1917
| <br />[[Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue|menševikki]]
|-
| '''[[Pyhän synodin yliprokuraattori]]'''<br />[[V. N. Lvov]]
| <br />15.3. maaliskuuta 1917 –
| <br />keskustalainen, ent. [[Progressistinen puolue|progressisti]]
|}
Rivi 73 ⟶ 72:
Ensimmäinen maailmansota oli ajanut [[Venäjä]]n epäjärjestykseen vuosina 1915–1916 ja osaltaan aiheutti tsaarin kukistumisen. Tsaaria vastustava oppositio voimistui sodan edetessä ja 1916 alkoi näkyä puute Pietarissa, jossa lopulta puhkesi leipämellakoita. Maaliskuun vallankumous ajoi keisari Nikolai II:n luopumaan vallasta 15. maaliskuuta 1917 ja hänen veljensä [[Mikael Aleksandrovitš]] torjui kruunun seuraavana päivänä, jonka jälkeen Nikolai suljettiin kesäasunnolleen [[Tsarskoje Selo]]on.
 
[[Nikolai II]]|Nikolai II:n]] hallitsijana jo hajottaman [[Venäjän keisarikunnan neljäs valtakunnanduuma|Venäjän keisarikunnan neljännen valtakunnanduuma]]n muodostama väliaikainen komitea otti [[tsaari]]n vallan. Väliaikaisen komitean luottamus oli väliaikaisen hallituksen toiminnan pohja. Sen perustuslaillisuus oli kyseenalainen, koska Nikolai hajotti duuman jo ennen vallasta poistumistaan, mutta ulkovallat tunnustivat väliaikaisen hallituksen pian Venäjän lailliseksi hallitukseksi.
 
Hallitusta johtanut pääministeri oli samalla valtionpäämies. Näin Venäjästä tuli käytännössä parlamentaarinen maa, vaikka se oli teoriassa monarkia, jossa tsaarin valtaa käytti pääministeri. Pääministeriksi tuli ensin ruhtinas [[Georgi Lvov]]. Ruhtinas Lvovin johtaman hallituksen näkyvimmät jäsenet olivat perustuslaillisdemokraattinen (kadetti) ulkoministeri [[Pavel Miljukov]] ja sosialistivallankumouksellinen (eserrä) oikeusministeri [[Alexandr Kerenski]], jota sanottiin hallituksen todelliseksi pääministeriksi. Kadettien vahvan aseman vuoksi väliaikainen hallitus oli alkuun lähinnä liberaali ja keskusta-oikeistolainen, mutta toukokuussa ulkoministeri Miljukovin eron yhteydessä sitä täydennettiin vasemmistolaisilla poliitikoilla ja sotaministeriksi siirtyneen Kerenskin asema hallituksen sisällä alkoi vahvistua. Väliaikainen hallitus loi osaltaan kaksoisvallan Venäjälle, sillä sen kanssa kilpaili [[Pietarin neuvosto]].
Rivi 80 ⟶ 79:
 
== Hallituksen tärkeimmät aikaansaannokset ==
Väliaikaisen hallituksen aikana Venäjän hallitusmuoto muuttui keisarikunnasta tasavallaksi. Se antoi vapaamielisen julistuksen, joka poisti muun muassa uskontoon perustavan syrjinnän ja kuolemanrangaistuksen sekä palautti Suomelle sillä ennen vuotta 1899 olleet oikeudet. Samalla se muutti joidenkin [[Venäjän keisarikunnan kuvernementit|kuvernementtien]] asemaa autonomisemmaksi vaihtamalla [[Nikolai II]]:n nimittämiä kuvernöörejä ja nimittämällä [[kuvernementtikomissaari|kuvernementtikomissaareiksi]] henkilöitä, joilla saattoi olla myös paikallista kannatusta. Näin esimerkiksi [[Pietari I]]|Pietari I:n]] aikana [[suuri Pohjan sota|suuren Pohjan sodan]] jälkeen [[1721]] perustettu [[Eestinmaan kuvernementti]] sai [[kuvernementtikomissaari|kuvernementtikomissaarikseen]] Virossa suositun poliitikon [[Jaan Poska]]n. Käytäntö enteili ajatuksena oppositiossa elänyttä ajatusta muodostaa yhtenäisvaltio Venäjästa Venäjän federaatio, liittovaltio, jossa joillain kansallisilla Venäjän alueilla olisi jonkintasoista autonomiaa, kuten [[Puolan kuningaskunta|Puolan kuningaskunnalla]] oli ollut tai kuten [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnalla]] oli.
 
==Maailmansodan jatkaminen==
Kerenskin rooli väliaikaisessa hallituksessa oli kaksijakoinen, hän oli sekä Pietarin neuvoston varapuheenjohtaja ja kuului myös hallitukseen. Kerenskin hallitus ei halunnut irrottaa Venäjää ensimmäisestä maailmansodasta, vaan tuki ympärysvaltoja, erityisesti vanhaa liittolaistaan Ranskaa. Ranska halusi Venäjän taistelevan itärintamalla, koska se helpotti heihin kohdistuvaa painetta [[Länsirintamalänsirintama (ensimmäinen maailmansota)|länsirintamalla]]. Länsivallat tunnustivat väliaikaisen hallituksen nopeasti, koska uskoivat Venäjän sen avulla pysyvän ympärysvaltojen puolella sodassa.
 
Neuvostojen ja väliaikaisen hallituksen välit ja kansan kannatus huononivat kevään edetessä sen takia, että hallitus päätti pysyä sodassa. Miljukov julisti [[ympärysvallat|ympärysvalloille]] lähettämässään nootissa hallituksen jatkavan sotaa [[Konstantinopoli]]n ja Turkin salmien saamiseksi Venäjälle, eli jatkamaan perinteistä sotapolitiikkaa. Tämä "Miljukovin nootti"”Miljukovin nootti” johti bolševikkien aiheuttamiin mielenosoituksiin Miljukovia vastaan, ja niinpä hänet erotettiin hallituksesta eli "Lvovin ministeriöstä"”Lvovin toukokuunministeriöstä” 18. päivänätoukokuuta. Väliaikaiseen hallituksen nimitettiin lisää neuvostoista menševikkejä ja sosialistivallankumouksellisia ja siten yritettiin heikentää hallituksen ja neuvostojen välistä kilpailua.
 
Kerenskin käskystä aloitettiin niin sanottu [[Kerenskin hyökkäys]] itävaltalaisia vastaan kesäkuussa 1917. Sen tarkoituksena oli parantaa hallituksen mainetta voittoisan sodan johtajana. Se eteni jonkin matkaa Karpaattien lähistöillä, mutta kun saksalaiset tulivat itävaltalaisten avuksi, hyökkäys pysähtyi ja Kerenskin hallituksen ote herpaantui entisestään. Kapina riehui armeijassa ja venäläisiä rykmenttejä pakeni rintamalta. Edellisenä vuonna oli tehty samankaltainen [[Brusilovin hyökkäys]] paremmin tuloksin.
 
==Levottomuudet Venäjällä lisääntyvät==
 
{| align="right" border="1" cellpadding="6" cellspacing="0" style="margin: 0 0 0 1em; background: #ffffff; border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:left; font-size: 95%;"
|- style="text-align: center; background: #efefef; border-bottom: 2px solid gray;"
Rivi 99 ⟶ 97:
|-
| '''[[Pääministeri]]'''<br />[[Aleksandr Kerenski]]
| <br />21.7. heinäkuuta 1917 – 7.11. marraskuuta 1917
| <br />[[Sosialistivallankumouksellinen puolue|sosialistivallankumouksellinen]]
|-
| '''[[Ulkoasiainministeri]]'''<br />[[Mihail Tereštšenko]]
| <br />21.7. heinäkuuta 1917 – 7.11. marraskuuta 1917
| <br />sitoutumaton <br />
|-
| '''[[Sota- ja laivastoministeri]]'''<br />[[Aleksandr Kerenski]]<br />[[Aleksander Verhovski]] (sotaministeri)<br />[[Dmitri Verderevski]] (laivastoministeri)
| <br />21.7. heinäkuuta 1917 – 12.9. syyskuuta 1917<br/>12.9. syyskuuta 1917 – 7.11. marraskuuta 1917<br />12.9. syyskuuta 1917 – 7.11. marraskuuta 1917
| <br />[[Sosialistivallankumouksellinen puolue|sosialistivallankumouksellinen]]<br />?<br />?
|-
| '''[[Sisäministeri]]'''<br />[[Nikolai Avksentjev]]<br />[[Aleksei Nikitin]]
| <br />6.8. elokuuta 1917 – 14.9. syyskuuta 1917<br />8.10. lokakuuta 1917 – 7.11. marraskuuta 1917
| <br />[[Sosialistivallankumouksellinen puolue|sosialistivallankumouksellinen]]<br /> [[Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue|menševikki]]
|-
| '''[[Oikeusministeri]]'''<br />[[Aleksandr Zarudni]]<br />[[Pavel Maljantovitš]]
| <br />6.8. elokuuta 1917 – 14.9. syyskuuta 1917<br />8.10. lokakuuta 1917 – 7.11. marraskuuta 1917
| <br />maltillinen vasemmistolainen<br />[[Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue|menševikki]]
|-
| '''[[Talousministeri]]'''<br />[[Nikolai Vissarionovitš Nekrasov|N.V. Nekrasov]]<br />[[Mihail Bernatskij]]
| <br />6.8. elokuuta 1917 – 17.9. syyskuuta 1917<br />8.10. lokakuuta 1917 – 7.11. marraskuuta 1917
| <br />ent. [[Perustuslaillisdemokraattinen puolue|perustuslaillinen demokraatti]]<br />?
|-
| '''[[Kulkulaitosministeri]]'''<br />[[Pjotr Jurenev]]<br />[[Aleksander Liverovski]]
| <br />6.8. elokuuta 1917 – 14.9. syyskuuta 1917<br />8.10. lokakuuta 1917 – 7.11. marraskuuta 1917
| <br />[[Perustuslaillisdemokraattinen puolue|perustuslaillinen demokraatti]]<br />sitoutumaton
|-
| '''[[Kauppa- ja teollisuusministeri]]'''<br />[[Sergei Prokopovitš]]<br />[[Aleksander Konovalov]]<br /> .
| <br />6.8. elokuuta 1917 – 14.9. syyskuuta 1917 <br />8.10. lokakuuta 1917 – 7.11. marraskuuta 1917<br /> .
| <br />[[Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue|menševikki]]<br />[[Perustuslaillisdemokraattinen puolue|perustuslaillinen demokraatti]],<br /> ent. [[Progressistinen puolue|progressisti]] <br />
|-
| '''[[Opetusministeri]]'''<br />[[Sergei Oldenburg]]<br />[[Sergei Salazkin]]
| <br />6.8. elokuuta 1917 – 14.9. syyskuuta 1917<br />8.10. lokakuuta 1917 – 7.11. marraskuuta 1917
| <br />[[Perustuslaillisdemokraattinen puolue|perustuslaillinen demokraatti]]<br />sitoutumaton
|-
| '''[[Maatalousministeri]]'''<br />[[Viktor Tšernov]]<br />[[Semen Maslov]]
| <br />21.7. heinäkuuta 1917 – 14.9. syyskuuta 1917<br />8.10. lokakuuta 1917 – 7.11. marraskuuta 1917
| <br /> [[Sosialistivallankumouksellinen puolue|sosialistivallankumouksellinen]]<br /> [[Sosialistivallankumouksellinen puolue|sosialistivallankumouksellinen]]
|-
| '''[[Elintarvikeministeri]]'''<br />[[Aleksei Pešehonov]]<br />[[Sergei Prokopovitš]]
| <br />21.7. heinäkuuta 1917 – 14.9. syyskuuta 1917<br />8.10. lokakuuta 1917 – 7.11. marraskuuta 1917
| <br />maltillinen vasemmistolainen<br />[[Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue|menševikki]]
|-
| '''[[Työministeri]]'''<br />[[Matvei Skobelev]]<br />[[Guzma Gvozdev]]
| <br />21.7. heinäkuuta 1917 – 14.9. syyskuuta 1917<br />8.10. lokakuuta 1917 – 7.11. marraskuuta 1917
| <br />[[Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue|menševikki]]<br />[[Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue|menševikki]]
|-
| '''[[Posti- ja lennätinministeri]]'''<br />[[Aleksei Nikitin]]
| <br />6.8. elokuuta 1917 – 7.11.1917
| <br />[[Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue|menševikki]]
|-
| '''[[Terveysministeri]]'''<br />[[Ivan Nikolajevitš Efremov|I. N. Efremov]]<br />[[Nikolai Kiškin]]
| <br />6.8. elokuuta 1917 – 14.9. syyskuuta 1917<br />8.10. lokakuuta 1917– 7.11. marraskuuta 1917
| <br />?<br />[[Perustuslaillisdemokraattinen puolue|perustuslaillinen demokraatti]]
|-
| '''[[Pyhän synodin yliprokuraattori]]''',<br />5.8. alkaen '''[[Uskontoministeri]]'''<br />[[Anton Kartašov]]
| <br />25.7. heinäkuuta 1917 – 14.9. syyskuuta 1917,<br />8.10. lokakuuta 1917 – 7.11. marraskuuta 1917
| <br />[[Perustuslaillisdemokraattinen puolue|perustuslaillinen demokraatti]]
|}
Rivi 163 ⟶ 161:
Maanjaon viivästyessä maaseudun talonpojat alkoivat omasta aloitteestaan kaapata maata itselleen väkivalloin. Väliaikaisessa hallituksessa istuva eserräpuolue ei kannattanut tätä anarkiaa maaseudulla. Vaikka puoluetta edustanut maatalousministeri [[Viktor Tšernov|Tšernov]] kehotti lopettamaan maanvaltaukset, tästä ei maaseudulla välitetty. Maaseudun elintarviketoimituksia häirittiin tarkoituksella, jotta aiheutettaisiin nälkää ja tyytymättömyyttä kaupungeissa ja niiden kansa nousemaan kapinaan. Pietariin perustettiin bolševikkien toimesta tehdaskomiteoita, jotka erottivat tehtaanjohtajia ja omistajia.
 
Pietarissa syntyi 16.-17–17. heinäkuuta spontaani lähinnä bolševikkien kannattajien kansannousu (ns. [[heinäkuun päivät]]), mutta se kukistettiin muutamassa päivässä. Puoluejohto oli vastustanut kumousyritystä näin varhain, sillä bolševikit olivat vielä heikkoja. Hallituskoalitio oli ajautunut kriisiin ja ruhtinas Lvov erosi. Kerenskistä tuli pääministeri 21. heinäkuuta (hän jatkoi toistaiseksi myös sotaministerinä) ja hän sai elokuun alussa koottua uuden vasemmistovetoisen hallituksen, johon palasi vielä muutamia kadetteja.
 
Suomessa oli heinäkuussa hyväksytty (osittain [[Venäjän kansallinen neuvostokongressi 1917|kansallisen neuvostokongressin]] bolševikkien innostamana) eduskunnassa [[valtalaki]], joka olisi siirtänyt ylimmän valtiovallan maassa Venäjän hallitukselta Suomen eduskunnalle. Suomen porvarillisten poliitikkojen ja ministerivaltiosihteerin suosituksesta väliaikainen hallitus hajotti Suomen eduskunnan 31.7.
Rivi 172 ⟶ 170:
Väliaikainen hallitus julisti Venäjän tasavallaksi 14. syyskuuta 1917.
 
Vastustaakseen voimistuvaa Pietarin neuvostoa [[Kerenski]] julisti [[14. syyskuuta]] [[1917]] voimaan viiden neuvoston. Direktiohallitukseen ([[toimitusministeristö]]ön) kuuluivat tällöin enää vain Kerenski pääministerinä, Tereštšenko ulkoasiainministerinä, Verhovski sotaministerinä, Derderevski meriministerinä ja Nikitin posti- ja lennätinministerinä. Direktorio johti maata kolme viikkoa, kunnes lokakuun alussa Kerenski kokosi hallituksen uudelleen vielä kolmannen kerran.
 
== Lokakuun vallankumous ==
Rivi 180 ⟶ 178:
 
== Väliaikaisen hallituksen pääministerit ==
 
#[[Georgi Lvov]] (15. maaliskuuta – 21. heinäkuuta 1917)
#[[Aleksandr Kerenski]] (21. heinäkuuta – 8. marraskuuta 1917)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Venäjän_väliaikainen_hallitus”