Ero sivun ”Nikean ensimmäinen kirkolliskokous” versioiden välillä

w + typoja
(w + typoja)
{{konsiilit}}
'''Nikean kirkolliskokous''' eli '''Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous''' eli yleinen, koko "yhdeksi”yhdeksi, pyhäksi, yhteiseksi ja apostoliseksi"apostoliseksi” tunnustetun kirkon piispojen [[kirkolliskokous]] pidettiin vuonna [[325]] [[Nikea]]ssa [[Bitynia|Bitynian]] pääkaupungissa, nykyisen [[Turkki|Turkin]] alueella. Tämä oli historiallisesti ensimmäinen yritys saavuttaa yksimielisyys kaikkia kristittyjä edustavassa kirkossa<ref>Richard Kieckhefer 1989. "Papacy" Dictionary of the Middle Ages. ISBN 0-684-18275-0 Viitattu 6.5.2009</ref>.
 
[[Tiedosto:Nicaea icon.jpg|thumb|left|Ikonissa Konstantinus Suuri ja kirkkoisät pitelevät Nikean uskontunnustusta.]]
Keisari [[Konstantinus Suuri]] kutsui kirkolliskokouksen koolle [[Hosius Kordubalainen|Hosius Kordubalaisen]] ja [[paavi]] [[Sylvester I|Sylvester I:n]] suosituksesta, koska aleksandrialaisen presbyteerin [[Areios|Areioksen]] oppi [[areiolaisuus]] herätti kirkossa suuria erimielisyyksiä. Areios väitti, että Poika, [[Kristus]], on luotu eikä siten samanarvoinen kuin Isä [[Jumala (kristinusko)|Jumala]]. Kokouksessa Areios tuomittiin harhaoppiseksi. [[Raamattu|Raamatun]] pohjalta muotoiltiin kristillinen [[kolminaisuusoppi]]: "Jumala”Jumala on kolmiyhteinen - Isä, Poika ja [[Pyhä Henki]]. Kolme persoonaa, mutta vain yksi Jumala."
 
Koolla oli 318 kirkkoisää, joista huomattavimmat olivat [[Aleksandria]]n [[piispa]] Aleksander, [[Antiokia]]n piispa Eustatios ja [[Jerusalem]]in piispa Makarios. Paavi Sylvester I ei voinut sairautensa vuoksi osallistua kokoukseen mutta lähetti edustajakseen Korduban piispan Hosiuksen ja papit Vincentiuksen ja Vituksen. [[Armenia]]a edusti [[Aristakes]]. Muita osallistujia olivat esimerkiksi Nikolaus Myrralainen, Spiridon[[Pyhä Spyrídon|Spyrídon Kyproslainen]] ja Pafnutios Teebeläinen.
 
Piispojen lisäksi kirkolliskokoukseen osallistui myös presbyteerejä eli [[pappi|pappeja]] ja [[diakoni|diakoneja]]. Myöhemmin Aleksandrian piispaksi valittu [[kirkkoisä]] [[Athanasios]] Suuri osallistui kokoukseen [[Aleksandria|Aleksandrian]] piispa Aleksanderin avustajana ollessaan vielä nuori diakoni. Puheenjohtajana toimi todennäköisesti paavi Sylvester I:n legaatteja johtava Korduban piispa Hosius, mutta myös Antiokian piispalla Eustatioksella ja Alekrandrian piispalla Aleksanderilla oli merkittävä osuus kokouksessa. Kokouksen kunniapuheenjohtaja oli [[keisari]] Konstantinus Suuri. Täyttä historiallista varmuutta kokouksen hierarkiasta ei ole, koska arviot perustuvat myöhempien sukupolvien lausuntoihin ja allekirjoitusten järjestykseen kokouksen päätöksissä. Aikaisimmat tarkat käytetyt muistiinpanot termeistä l. asioista kirkolliskokouksessa ovat Eusebiuksen Life of Constantine 3.6 vuodelta 338, Athanasioksen 'AD Afros Epistola Synodien vuonna 369, ja kirje paavi [[Damasus I]]|Damasus I:lle]] vuonna 382 ja latinalaisten piispojen [[Konstantinopolin kirkolliskokoukirkolliskokous|Konstantinopolin kirkolliskokousksestakirkolliskokouksesta]].
 
Kirkolliskokouksessa annettiin kirkkoa sitova uskontunnustus, joka täydennettiin vuonna [[381]] järjestetyssä [[toinenToinen ekumeeninen kirkolliskokous|Konstantinopolin ensimmäisessä kirkolliskokouksessa]] muotoon, ja nykyään se tunnetaan [[Nikean uskontunnustus|Nikean uskontunnustuksena]]. Uskontunnustus sisältää [[Areios]]ta vastaan suunnatun oppituomion eli [[anateema]]n. Lisäksi kokouksessa annettiin 20 [[kanonit|kanonia]] eli sääntöä.
 
== 318 isän uskontunnustus ==
25 412

muokkausta