Ero sivun ”Rooman ryöstö (1527)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: eo:Disrabado de Romo (1527)
Laukaus ei tapa ketään, vaan ammus. Espanjan ja Saksan sinistykset ovat tässä yhteydessä epäolennaisia, joten poistin ne.
Rivi 25:
Tapahtumaketju alkoi, kun Bourbonin herttuan ([[Kaarle III (Bourbon)|Kaarle III]], joka oli loikannut Ranskan puolelta keisarin palvelukseen) johtama armeija saapui Rooman muurien ulkopuolelle 5. toukokuuta 1527. Armeija oli huonosti huollettu, nälkäinen, kuriltaan huono ja palkat olivat maksamatta. Tällä armeijalla ei ollut mahdollista aloittaa pitkää piiritystä ja herttua päätti koettaa rynnäkköä kaupungin valtaamiseksi.
 
Toukokuun kuudentena, ennen aamunkoittoa, keisarillinen armeija aloitti hyökkäyksen muureja vastaan. Epäonnisen herttua Kaarlen surmasi heti aluksi [[hakapyssy]]n laukausammus. Aamusumun suojissa [[espanja]]laisetespanjalaiset sotilaat löysivät huonosti teljetyn kellariluukun, josta jotkut pääsivät kaupungin muurien sisäpuolelle. Toinen ryhmä sotilaita pääsi sisään alhaalla muurissa olevan ampuma-aukon kautta. Pian Rooman puolustajat huomasivat, että kaupungissa oli vihollisia, ja sillat [[Tiber]]in yli täyttyivät nopeasti pakenijoista. Ilman johtajaa oleva keisarillinen armeija mursi vielä yhden kaupunginporteista ja lisää sotilaita pääsi kaupunkiin. Iltapäivällä hyökkääjät saivat haltuunsa yhden Tiberin silloista ja hallitsemattomat sotilaat alkoivat ryöstää Roomaa.
 
Rooman ryöstö jatkui viikkoja. Ilman johtajaa olevat katoliset espanjalaiset ja luterilaiset [[saksa]]laisetsaksalaiset [[landsknecht]]it ryöstivät ja häpäisivät palatsit, kirkot ja varastot. Kaupungin asukkaita raiskattiin, kidutettiin ja heiltä vaadittiin lunnaita. Jotkut saksalaisista kirjoittivat lausetta "Eläköön paavi [[Martti Luther|Luther]]!" [[fresko]]ihin ja ammuskelivat hakapyssyillään [[Krusifiksi|krusifiksejä]]. Läpi [[Eurooppa|Euroopan]] levisi tarinoita [[huora|huorista]] pukeutuneina [[pappi]]en [[kaapu]]ihin.
 
Paavi [[Klemens VII]] pakeni [[Castel Sant'Angelo]]on ja jäi sinne keisarillisten vangiksi puolen vuoden ajaksi. Rooman ryöstö oli nöyryytys ja katastrofi myös keisari Kaarlelle, kun suhteet muihin maihin huononivat. Paavi Klemens ja Kaarle tekivät lopulta sopimuksen: keisarin armeija auttaisi paavia valtaamaan takaisin [[Firenze]]n, joka oli noussut kapinaan paavia vastaan kun uutinen Rooman ryöstöstä levisi. Paavi taas puolestaan osallistuisi Kaarlen kruunajaisiin ja kruunaisi hänet muodollisesti keisariksi ja näin Kaarle saisi takaisin osan arvovallastaan.