Ero sivun ”Konvektio” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Arla (keskustelu | muokkaukset)
p fix
Rivi 1:
[[Kuva:Hobo stove convection 2.jpg|thumb|Ilman konvektio yksinkertaisen keittimen läpileikkauksessa]]
'''Konvektio''' (tai '''kuljettuminen''') on [[lämpö|lämmön]] siirtoa [[kaasu]]ssa tai [[neste]]essä lämmön aiheuttamien virtausten mukana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cimms.ou.edu/~doswell/Monograph/Overview.html | Nimeke = Severe Convective Storms -- An Overview| Tekijä = Doswell | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = The American Meteorological Society | Viitattu = 5.5.2012 | Kieli = }}</ref> Se aiheutuu lämpötilaerosta, joka aiheuttaa [[tiheys]]eroja. Kuuma, harva aine kohoaa painovoimakentässä ylöspäin. Liikkeellepaneva [[voima (fysiikka)|voima]] on siis [[noste]]. Tiheämpi, viilentynyt aine laskeutuu alaspäin. Konvektio on [[johtuminen|johtumisen]] ja [[säteily]]n ohella yksi kolmesta primäärisestä lämmönsiirtotavasta. Hellalla lämmitettävässä vesikattilassa voi havaita konvektiota ennen kiehumista, ja varsinkin tätä huomaa silloin kun kuumentaa vettä lasiastiassa, sillä eri tiheyksisellä vedellä on erilainen [[taitekerroin]], mikä saa aikaan näkyvää veden väreilyä.
 
Konvektion erikoistapaus on pakotettu konvektio, missä lämmenneiden kaasu- tai nestemolekyylien liikettä tehostetaan potkurilla tai tuulettimella. Eräs käytännön sovellus pakotetusta konvektiosta on tietokoneen tuuletin.
Rivi 17:
 
== Konvektio säätieteessä ==
'''Konvektio [[ilmakehä]]ssä''' aiheutuu useimmin siitä, että [[Aurinko]] lämmittää maanpintaa. Lämpö siirtyy johtumalla maanpinnan läheiseen ilmakerrokseen. Kun ilma saa tarpeeksi lämpöä, sen tiheys pienenee ja nousee pieniä "kuumailmapalloja", ikään kuin ilmakuplia ilmamassassa, jotka sekoittavat tehokkaasti [[troposfääri]]n ilmaa. Noustessaan konvektiokuplat joutuvat pienempään [[paine]]eseen, jolloin ne jäähtyvät. Nousu pysähtyy, kun kupla on jäähtynyt ympäröivän ilman lämpötilaan – silloinhan nostevoima lakkaa.
 
[[Meteorologia]]ssa käydään keskustelua siitä, kuinka paljon kupla vaihtaa [[energia]]a ympäristönsä kanssa ("entrainment") ja kuinka paljon jäähtyminen johtuu pelkästä paine-erosta kaasujen yleisen tilanyhtälön mukaan.
 
Konvektio on [[purjelento|purjelennon]] pääasiallinen käyttövoima. Se saa aikaan [[kumpupilvi|kumpupilvet]] ja kuuropilvet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aviationweather.ws/095_Thermal_Soaring.php | Nimeke = Therml Soaring | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Full text of the classic FAA guide | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.5.2012 | Kieli = }}</ref> Konvektiopilvissä nousuliikkeet ovat huomattavasti suurempia kuin kerrospilvissä,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www-das.uwyo.edu/~geerts/cwx/notes/chap10/con_str.html | Nimeke = Convective and stratiform rainfall in the tropics| Tekijä = Geerts| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.5.2012 | Kieli = }}</ref> 0,20–10 m/s. Nämä voimakkaat nousuliikkeet voivat saada aikaan [[rae|rakeita]] ja [[ukkonen|ukkosta]].
 
Matalaa heikkoa konvektiota voi esiintyä myös silloin, kun kylmä ilma virtaa sulan meren päälle. [[Avoveden vaikutus lumisateeseen|Avoimen meren vaikutus]] saa aikaan sen, että merellä syntyy konvektiivisia pilviä ja lumikuuroja. Tällaiset lumikuurot ajautuvat maihin etenkin siellä missä on kohtuullisen kapeita vesialueita kylmässä ilmastossa, muun muassa [[Suomenlahti|Suomenlahdella]] ja Pohjois-Amerikan Suurilla järvillä. [[Päijänne]] ja useat muut Suomen järvet sopisivat muotonsa puolesta, mutta ne ovat usein [[jää]]ssä ennen kuin tarpeeksi voimakas kylmä ilmavirtaus osuu paikalle. Joinakin vuosina rannikon [[lumi]]kuuroja on havaittu myös Suomen järvillä.