Ero sivun ”Maaottelumarssi 1941” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 1:
MaassammeSuomessa toimeenpantiin toukokuussa vuonna [[1941]] erikoinen hengenkohottamistapahtuma. [[4. toukokuuta|4.]] - [[25.5. toukokuuta]] järjestettiin [[Ruotsi]] - [[Suomi]] maaottelun hengessä maiden välinen '''maaottelumarssi'''.
 
Maaottelumarssin järjestelyihin osallistui järjestöjä hyvin laajasti. Mukana olivat mm. [[Suomen Urheiluliitto]], [[Työväen urheiluliitto|Suomen Työväen Urheiluliitto]], [[Suomen Latu]], [[Suomen puolustusvoimat|puolustusvoimat]], suojeluskuntajärjestö[[suojeluskunta]]järjestö ja [[Lotta Svärd]] -järjestö. Järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toimi [[Urho Kekkonen]], silloinen Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja.
 
Maaottelumarssin säännöt olivat selkeät. Voittaja olisi maa, jossa kirjattaisiin enemmän suorituksia. Suoritukset painotettaisiin maiden väkilukujen suhteessa siten, että yhden suomalaisen suoritus vastasi kahden ruotsalaisen suoritusta. Marssijoiksi kelpuutettiin kaikki vuonna [[1931]] ja sitä ennen syntyneet kansalaiset. Naisten ja [[1928]] - [[1931]] syntyneitten lasten piti kävellä 10 km alle 1 tunnin ja 40 minuutin ja miesten 15 km alle 2 tunnin 20 minuutin ajan. Juosta ei saanut ja sama henkilö sai marssia vain kerran.
 
Marssi koettiin ainakin Suomessa kansalaisvelvollisuudeksi. Sen nimekkäitä suorittajia olivat mm. [[Tahko Pihkala]], [[Tauno Palo]], [[A. I. Virtanen]] ja tietysti [[Paavo Nurmi]]. Myös presidentti [[Risto Ryti]] marssi tummassa puvussaan. [[Dallape ]]-orkesteri marssi viihdesäveliä soittaen. Naisia marssijoista oli yli puolet ja Inarin[[Inari]]n kunnassa marssi peräti 65% asukkaista. Mukana oli myös hirtehishuumoria: sen mukaan marssin avulla harjoiteltiin marssia Siperiaan[[Siperia]]an kun se aika tulee.
 
Marssiin osallistuva sai muistoksi suorituksestaan marssikortin, johon merkittiin henkilötietojen lisäksi suorityspäivä ja tulos. Osanottajan täytttämistä kahdesta kortista toinen jäi toimitsijoille. Korttiin merkittiin myös marssimerkin lunastaminen. Merkki oli pronssinen rintamerkki. Se maksoi viisi markkaa ja sen oli suunnitellut [[Tapio Wirkkala]] (hänen ensimmäisiä töitään).
 
Ja miten kävi? Suomessa suorituksia kirjattiin 1 507 111 ja Ruotsissa 943 952, joten Suomi voitti tuon kamppailun ylivoimaisesti ilman väestöpainotuksiakin.
 
[[Luokka:Urheilukilpailut]]