Ero sivun ”Kiestinki” versioiden välillä

'''Kiestinki'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Venäjän federaation paikannimiä | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi = 2006 | Sivu = 96 | Tunniste = ISBN 952-5446-18-2}}</ref> ({{k-ru|Ке́стеньга|Kestenga}}) on [[kunta]] ja sen keskuksena toimiva taajama [[Louhen piiri]]ssä [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]] [[Venäjä]]llä. Aikaisempi Kiestingin kunta oli olemassa [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] aikana.

Kiestingin maalaiskunta (ven. ''{{k-ru|selskoje poselenije''}}) sijaitsee Louhen piirin itäosassa ja se on sekä Karjalan tasavallan pohjoisin että laajin kunta. Pohjoisessa se rajoittuu [[Murmanskin alue]]eseen, idässä [[Malinavaara]]n, [[Tšuuppa|Tšuupan]], Louhen ja [[Ambarnyi]]n kuntiin, etelässä [[Luusalmi|Luusalmen]] ja [[Pääjärvi (taajama)|Pääjärven]] kuntiin<ref name="zakon">{{Verkkoviite | Osoite = http://gov.karelia.ru/gov/Legislation/lawbase.html?lid=3229 | Nimeke = Zakon Respubliki Karelija ”O gorodskih, selskih poselenijah v Respublike Karelija” | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.4.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> sekä lännessä [[Suomi|Suomeen]] kuuluviin [[Kuusamo]]n ja [[Salla]]n kuntiin. Nykyinen Kiestingin kunta käsittää suunnilleen Venäjän keisarikunnan aikaisten Kiestingin ja [[Oulanka|Oulangan]] kuntien alueet sekä sen osan [[Kuusamo]]n kuntaa, jonka Suomi luovutti [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] vuonna 1944.

Sodan alkuvaiheissa [[natsi-Saksa|saksalaiset]] joukot pyrkivät Kiestingistä kohti [[Louhi (Karjalan tasavalta)|Louhea]] ja [[Muurmannin rata]]a, maantietä pitkin ja kokivat kovaa vastustusta. Suomalainen, everstiluutnantti [[Jussi Turtola]]n johtama ryhmä J eteni rautatielinjaa pitkin Kiestingistä kohti Louhea alkuun kohtaamatta vastusta. Suomalaiset etenevät melko lähelle Louhea, kun neuvostoliittolaisten vastarinta alkoi tiivistyä lisäjoukkojen myötä. Eteentyöntynyt suomalais-saksalainen tuhatlukuisen osasto kärsi huomattavia tappioita ns. [[Kiestingin motti|Kiestingin motissa]]. Elokuussa 1941 motista lopulta vetäydyttiin ja rintamalinja asettui Kiestingin itäpuolelle. Talvella taistelutoiminta oli vähäisempää. Ensimmäinen rintamatalvi tuotti erityisesti saksalaisille suurta tuskaa. Kokonainen osasto saattoi palelluttaa jalkansa kasteltuaan ne vielä upottavilla soilla.

Huhtikuussa neuvostojoukot hyökkäsivät pohjoisesta kiertäen usean divisioonan voimin pyrkimyksenään katkaista suomalaisten ja saksalaisten huoltotie Suomeen. Tässä vaiheessa rintaman molemmin puolin arvioitiin olevan lähes 100&nbsp;000 sotilasta. Suomalaiset siirtivät Kiestinkiin liikeneviä apujoukkoja muilta rintamilta. Venäläisten hyökkäys torjuttiin lähellä Kiestinkiä ja saarrostusta yrittänyt vihollinen ajettiin sille suuria tappioita tuottaen takaisin [[Jelettijärvi|Jelettijärven]] kannaksien kautta itään. Osittain suurvaltapolitiikasta johtuen, muun muassa [[Yhdysvallat|YhdysvaltojenYhdysvaltain]] mielipiteiden vuoksi, [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheim]] luopui ajatuksesta katkaista Murmanskin rata.