Ero sivun ”Tornionlaakso” versioiden välillä

Tornionlaaksosta tai Tornionjokilaaksosta puhutaan usein omana maakuntanaan, vaikka alue kuuluukin Suomen puolella [[Lapin lääni|Lapin maakuntaan]]. Tällä halutaan korostaa rajan ylittävän kulttuuriin yhtenäisyyttä, missä suurin tekijä on yhteinen kieli; [[suomi]] ja [[meän kieli]]. Kulttuurillista yhtenäisyyttä selittää se, että vuoteen [[1809]] eli [[Haminan rauha]]an asti alueen läpi ei kulkenut valtakunnanrajaa. SiksiNykyisen jokivarrestarajan eri puolet kuuluivat samaan maakuntaan, kun taas muu osa nykyista Suomen Lapin maakuntaa kuuluivat Pohjanmaan ja Lapin maakuntiin. Tornionlaaksossa onkin pitkään mielletty rajantakainen seutu läheisemmäksi kuin muu maakunta - Suomessa Suomen Lappi ja Ruotsissa muu osa Norrbottenia. Jokivarresta löytyy nykyäänkin samannimisiä kyliä eri puolilla rajaa, kuten Suomen [[Juoksenki]] sekä Ruotsin [[Juoksenki (Ruotsi)|Juoksengi]] tai Suomen Jarhoinen ja Ruotsin Jarhois. Myös sukulaisuussuhteet ylittävät valtakunnarajan ja nykyäänkin rajan ylittävät avioliitot ([[Poikkinainti]]) ovat melko tavallisia. 1900-luvulla suomenkielinen rajaseutu koettiin Ruotsissa pitkään eräällä tapaa ongelmalliseksi alueeksi. Ruotsin Tornionlaaksoa pyrittiin ruotsalaistamaan etenkin vuosisadan jälkipuoliskolla, minkä vuoksi alue ei ole enää täysin yksikielisesti suomen- tai meänkielinen, vaan etenkin nuoremmat sukupolvet ovat jo osin etusijalla ruotsinkielisiä.