Ero sivun ”Karkausvuosi länsimaisessa ajanlaskussa” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän Borhem (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Frozen Jese tekemään versioon.
Poistetut lähteelliset tiedot takaisin.
Rivi 3:
[[Kuva:Gregoriancalendarleap.png|thumb|Gregoriaanisen kalenterin ja todellisen vuodenajan suhde.]]
 
'''Karkausvuosi''' on 366-päiväinen [[vuosi]], jonka helmikuuhun on lisätty [[29. helmikuuta|29. päivä]] eli karkauspäivä, kun taas normaalisti helmikuussa on 28 ja vuodessa 365 päivää. Karkauspäivä lisätään vuoteen, jotta [[kalenteri]]vuoden [[vuodenaika|vuodenajat]] vastaisivat jatkuvasti päivän tarkkuudella [[tähtitiede|astronomisia]] vuodenaikoja. KarkauspäivääKarkauspäivä vietetäänlisätään, neljälläkoska jaollisinaaika, vuosinajossa lukuunMaa ottamattakiertää niitä sadalla jaollisiaAuringon, jotka eivätei ole jaollisiajaollinen neljälläsadalla.ajalla, Karkauspäiväjossa lisätään,Maa koskapyörähtää Maanakselinsa ympäri. Maa kierto Auringon ympäri kestää noin 365 päiväävuorokautta, viisi tuntia, 48 minuuttia ja 46 sekuntia, jolloinjoten 365-päiväisettavallisina kalenterivuodetvuosina eivätvuodessa aivanon vastaa365, maankarkausvuosina kiertoaikaa366 päivää.
 
Juliaanisessa kalenterissa, jonka Julius Caesar määräsi otettavaksi käyttöön vuodesta 46 eaa., karkausvuosia ovat kaikki neljällä jaolliset vuodet, jolloin kalenteriin kertyy yksi päivä liikaa 128 vuodessa.<ref>Pikku jättiläinen, artikkeli Ajanlasku kirjan alussa</ref> Karkausvuosia nykyisin yleisimmin käytetyssä kalenterissa, gregoriaanisessa kalenterissa, ovat neljällä jaolliset vuodet lukuun ottamatta niitä neljällä jaollisia, jotka eivät ole jaollisia neljälläsadalla. Tällöin kalenteriin kertyy vuorokauden virhe 3300 vuodessa.<ref>Pikku jättiläinen, artikkeli Ajanlasku kirjan alussa</ref> Jos sääntö olisi sellainen, että karkausvuosia olisivat kaikki neljällä jaolliset vuodet lukuun ottamatta 128:lla jaollisia, päästäisiin huomattavasti suurempaan tarkkuuteen, sillä virhe kasvaisi päiväksi vasta 400 000 vuodessa.<ref>Heikki Oja: Aikakirja</ref> Seldžukkien valtakunnassa käytettiinkin tällaista kalenteria.<ref>Paul Kustaanheimo: Läheinen ja kaukainen avaruus, Omarin algoritmi</ref>
 
[[Juliaaninen kalenteri|Juliaanisessa kalenterissa]] karkausvuosi oli poikkeuksetta joka neljäs vuosi<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Oja, Heikki | Nimeke = Aikakirja 2007 | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 29| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Helsingin yliopiston almanakkatoimisto | Tunniste = ISBN 952-10-3221-9 | www = http://almanakka.helsinki.fi/aikakirja/Aikakirja2007kokonaan.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.4.2010 }}</ref>, vuosiluvun ollessa jaollinen neljällä. [[Gregoriaaninen kalenteri|Gregoriaanisessa kalenterissa]] tästä on se poikkeus, että täydet vuosisadat (eli sadalla jaolliset vuodet) eivät ole karkausvuosia muulloin kuin joka 400. vuosi (eli vuosi on jaollinen 400:lla). Esimerkiksi vuodet 1700, 1800 ja 1900 eivät olleet karkausvuosia, mutta 2000 oli.<ref>Oja, s. 43</ref>
Rivi 12 ⟶ 14:
Ennen vuoden 46 eaa. Roomassa käytettiin kalenteria, jossa käytettiin karkauspäivän sijasta kokonaista karkauskuukautta, joka sijoitettiin vuoden loppuun. Vuoden ensimmäinen kuukausi oli maaliskuu ja viimeinen helmikuu paitsi karkausvuosina. Karkausvuosina helmikuu katkaistiin 23-päiväiseksi ja karkauskuukausi lisättiin sen jälkeen. Kun [[Julius Caesar]] määräsi voimaan tulevaksi juliaanisen kalenterin, joka oli karkauspäivien määrää lukuun ottamatta sama kuin gregoriaaninen, hän määräsi, että karkauspäivää vietettäisiin joka neljäs vuosi ja se sijoitettaisiin samaan kohtaan, kuin aikaisemmin karkauskuukausi, helmikuun 24. päiväksi. [[Roomalainen kalenteri|Roomalaisessa päiväyskäytännössä]] siitä käytettiin nimitystä ''bis sextus ante calendas martias'' eli "uudestaan kuudes päivä ennen maaliskuun calendae-päivää (maaliskuun 1. päivää)". Tästä ovat peräisin karkausvuoden ja -päivän nimitykset eräissä nykyisissäkin kielissä, esimerkiksi ranskaksi karkausvuosi on ''année bissextile''.
 
Karkauspäivänä pidetään [[Eurooppa|Euroopassa]] yleisesti [[29. helmikuuta|helmikuun 29.]] [[päivä]]ä, vaikka Julius Caesarin määräyksen mukaan karkauspäivä onkin karkausvuosien helmikuun 24., ei 29. päivä. KarkauspäiväNimipäivättömissä maissa tällä ei olekaan juuri merkitystä: karkauspäivä vain lisätään helmikuuhun. Luonnollinenja luonnollinen ajatus on, että päivä on 29. helmikuuta, jonka numeroista päivää ei helmikuussa karkauspäivättöminä vuosina olekaan. Sen sijaan [[Ruotsi]]ssa ja [[Suomi|Suomessa]], kuitenkinjoissa vietetään nimipäiviä, noudatettiin [[1990-luku|1990-luvulle]] asti Julius Caesarin määräyksen mukaista käytäntöä, jossa almanakkoihin karkauspäivä merkittiin [[24. helmikuuta|helmikuun 24.]] päiväksi. Tämän jälkeen helmikuun lopussa olevat [[nimipäivä]]t siirtyivät karkausvuosina seuraavaan päivään, esimerkiksi Suomessa [[Matti (nimi)|Matin]] päivä oli muutoin 24. helmikuuta mutta karkausvuosina [[25. helmikuuta]] (kuitenkin [[Kalevalan päivä]] oli karkausvuosinakin [[28. helmikuuta]], vaikka samaksi päiväksi sattunut nimipäivä oli silloin toinen kuin muulloin). Suomessa karkauspäivä päätettiin siirtää [[helmikuu]]n 29. päiväksi vuonna [[1998]]. Karkauspäivä oli perinteisellä paikallaan 24. helmikuuta ensimmäisestä Ruotsin [[kalenteri]]sta vuodesta [[1608]] alkaen. Ruotsi päätti 1990-luvun puolivälissä siirtää karkauspäivän helmikuun 29:ksi päiväksi, ja Suomi teki samoin vuonna 1998.<ref>Oja, s. 29, 52.</ref> Molemmissa maissa oli karkauspäivä ensi kertaa 29.2. vuonna 2000.
 
Sillä seikalla, että karkauspäiväksi aikaisemmin katsottiin 24. (eikä 29.) päivä helmikuuta, ei kuitenkaan ollut minkäänlaista juridista merkitystä, esimerkiksi säädettyjä määräaikoja laskettaessa. Täysinä kuukausina tai vuosina säädettyjen määräaikojen katsottiin aina (myös karkausvuoden helmikuun lopulla), päättyvän yhtä monentena kuukauden päivänä kuin alkoivatkin (tai jos kuukaudessa ei ollut vastaavaa päivää, sen viimeisenä päivänä).