Ero sivun ”Robert Montgomery” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Akateeminen ura: - tämäkin tieto lienee merkityksellinen alaa tunteville |
kuolinsyy mainittu |
||
Rivi 19:
Tämän jälkeen Montgomery toimi vuoden 1886–1887 [[Vaasan hovioikeus|Vaasan hovioikeuden]] presidenttinä ja 1887–1888 oikeusosaston senaattorina. Vuonna 1888 hänet nimettiin oikeusosaston edustajaksi [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] toimineeseen [[Suomen asiain komitea]]an. Tässä vaiheessa suomalaisten ja venäläisten näkemyserot Suomen oikeudellisesta asemasta olivat jo kriisiytymässä ja Venäjällä arvosteltiin voimakkaasti Suomen vuonna 1889 säädettyyn [[rikoslaki]]in sisältyneitä tulkintoja Suomen ja Venäjän suhteesta. Montgomery puolusti julkisuudessa suomalaista kantaa ja kirjoitti vastineen venäläisen [[N. S. Tagantsev]]in Suomen rikoslakia kritisoineeseen artikkeliin. Keisari [[Aleksanteri III|Aleksanteri III:n]] annettua manifestin lain voimaantulon lykkäyksestä hän pyysi jälleen eroa. Montgomery sai eron senaatista ja Suomen asiain komiteasta joulukuussa 1890, mikä enteili pian tapahtunutta koko komitean lakkauttamista. Rikoslakikriisi saatiin vielä soviteltua, kun Suomen säädyt hyväksyivät 1894 vapaaehtoisesti lakiin keisarin toivomat muutokset.<ref name="KB" />
Suomen ja Venäjän suhteiden tilapäinen asettuminen 1890-luvun puolivälissä mahdollisti Montgomeryn paluun vielä kerran virkauralle. Hän sai toukokuussa 1896 keisarillisen hovin hovimestarin arvonimen ja lokakuussa hänet nimitettiin kuolleen J. Ph. Palménin seuraajaksi senaatin oikeusosaston varapuheenjohtajaksi, mikä vastasi nykyistä [[Korkein oikeus (Suomi)|korkeimman oikeuden]] presidenttiä. Montgomery toimi tässä virassa kuolemaansa asti. Hän kuoli [[leukemia]]an vain muutamaa viikkoa ennen [[Nikolai Bobrikov]]in nimitystä Suomen kenraalikuvernööriksi, mistä sitten käynnistyi uusi, aiempia pahempi yhteentörmäys Suomen ja Venäjän suhteissa.<ref name="KB" />
===Yksityiselämä===
| |||