Ero sivun ”Hugo Standertskjöld” versioiden välillä

p
ei muokkausyhteenvetoa
p
Vuonna 1884 Standertskjöld lopetti toimintansa asetehtailijana ja erosi armeijasta. Kuitenkin hän jatkoi vielä Venäjällä aseiden parissa, sillä osan kertyneestä varallisuudestaan hän oli sijoittanut Tulan ammustehtaaseen. Koska tehdas oli huonosti hoidettu, piti Standertskjöldin ottaa tehdas omavastuiseen hoitoonsa ja siten jäädä Venäjälle vielä pitkaksi aikaa. Tehtaan uudistamiseen ja tuotannon tehostamiseen tarvittavien investointien rahoittamisessa hänellä oli apunaan sekä Suomen Pankin, että Nobel-yhtymän myöntämät edulliset lainat. Kohtuullisella voitontavoittelullaan ja jyrkästi nousevista suhdanteista hyötymistä yrittämättä, hän onnistui pääsemään ase- ja ammushankinnoista päättävien suosioon, joka oli Venäjän keisarikunnassa edellytys hyvällä ja tuottavalle taloudelliselle toiminnalle.
 
Vähitellen eversti Standertskjöld kuitenkin lopettin taloudellisen toimintansa Venäjällä ja siirsi suuren omaisuutensa Suomeen. kaupunkiasunnokseen hän rakennutti yksityispalatsin [[PohjoiPohjois-Esplanadi]] 3:een, talossa sijaitsee nykyisin maamme [[Korkein oikeus]]. Vuonna 1883 hän oli ostanut [[Hämeenlinna]]sta Karlbergin kartanon, josta hän rakensi itselleen kesäasunnon ja josta on lähtöisin nykyinen [[Aulanko]].
 
Suomeen palattuaan Standertskjöld osti Kaukaan tehtaat läheltä Lappeenrantaa ja muutti sen selluloosaa tuottavaksi suuryritykseksi, joka on osa nykyistä UPM-konsernia. Lisäksi hän investoi ostamalal valtavat metsäalueet tehtaan puunsaannin varmistamiseksi. Näille metsämailleen hän yritti saada myös pienviljelijäväestöä, joille hän tarjosi edullisia asettumisehtoja.
103

muokkausta