Ero sivun ”Käkisalmen maalaiskunta” versioiden välillä

p
kh
p (Botti lisäsi: sv:Kexholms landskommun)
p (kh)
== Historia ==
=== Sota syttyy ===
Vuoden 1939 syksyllä alkoi Euroopassa puhjennut [[toinen maailmansota]] varjostaa myös käkisalmenKäkisalmen maalaiskunnan asukkaiden elämää. Alettiin valmistautua sodan varalta. Suuri osa nuorista miehistä kutsuttiin kertausharjoituksiin, ja maalaiskunnan väestö evakuoitiin [[Ylistaro]]on. Kun tilanne sitten näytti marraskuun alussa helpottaa, palasi suuri osa väestöstä takaisin koteihinsa. Käkisalmen maalaiskunnan kansakoulut aloittivat toimintansa uudelleen 28. marraskuuta.<ref>Kuujo 1958, s. 949-950949–950</ref>
 
Normaaliin elämään palaaminen päättyi kuitenkin aamulla 30. marraskuuta, kun [[talvisota]] syttyi. Maataistelut eivät ulottuneet Käkisalmen maalaiskunnamaalaiskunnan maaperälle, mutta ilmapommitukset tekivät tuhojaan. Väestöä alettiin evakuoida uudelleen Ylistaroon, [[Lapua]]lle ja [[Nurmo]]on. Moskovan rauhassa maaliskuussa 1940 Suomen täytyi luovuttaa Käkisalman maalaiskunta Neuvostoliitolle. Rauhantulon jälkeen suoritettiin materiaalin evakuointeja pääasiassa rautateitse, mutta karja oli kuljetettava jalan talvipakkasessa, jonka vuoksi suuri osa karjasta jouduttiin teurastamaan. Huhtikuussa 1940 perustettiin hoitokunta hoitamaan Käkisalmen maalaiskunnan asioita. Käkisalmen maalaiskunnan väestön sijoituspaikkakunniksi määrättiin vuonna 1940 [[Heinola]]n kaupunki, [[Heinolan maalaiskunta]], [[Hartola]], [[Sysmä]] ja [[Asikkala]].<ref>Kuujo 1958, s. 950-951950–951</ref>
 
=== Takaisinvaltaus ja jälleenrakennus ===
Monetkaan käkisalmenKäkisalmen maalaiskunnan asukkaista eivät ehtineet asettua uusille asuinsijoilleen, kun [[jatkosota]] syttyi ja Suomi valtasi Käkisalmen seudut takaisin. Käkisalmen maalaiskunnan keskuskylä [[Tenkalahti]] kärsi pahimmat vauriot takaisinvaltauksen yhteydessä. Neuvostoliittolaisten perääntyessäPerääntyessään Käkisalmesta sytyttivätneuvostoliittolaiset hesytyttivät kaupungin tuleen. Esikaupunkialueena Tenkalahti koki saman kohtalon, ja taloista tuhoutui noin 57 prosenttia. Lisäksi [[Pärnä]]n kylästä tuhoutui tien varresta 12 taloa. Muuten maalaiskunnan kylät säilyivät pääpiirteissään. Joitakin syrjäisempiä rakennuksia olivat neuvostoliittolaiset olivat siirrelleet kylien keskustoihin.<ref>Kuujo 1958, s. 964-965964–965</ref>
 
Vuoden 1941 loppuun mennessä 1&nbsp;738 asukasta palasi kotiseudulleen. Vuoden 1942 loppuun mennessä palanneita oli 3&nbsp;844 ja vuoden 1943 loppuun mennessä 4&nbsp;180. Kesäkuun 15. 1944 palanneita oli 4&nbsp;296, joka oli noin 75 prosenttia vuoden 1939 asukasluvusta. Tämä on varsin korkea luku, kun ottaa huomioon Tenkalahden asutuskeskuksen tuhoutumisen. Vuonna 1944 oli viljelyspinta-ala 3&nbsp;156 hehtaaria. Syksyllä 1942 aloittivat maalaiskunnan kansakoulut toimintansa kaikkialla muualla paitsi Pärnässä. Vuonna 1943 valmistui Hirvisaareen uusi koulutalo. Tenkalahteen rakennettiin Käkisalmen ruotsalaisen kummikunnan [[Karlstad]]in lahjoittama terveysaloterveystalo. Vuoden 1943 helmikuussa maalaiskunnassa toimi viisi Käkisalmen Osuuskaupan myymälää ja 3 yksityiskauppaa.<ref>Kuujo 1958, s. 965-966965–966</ref>
 
=== Lopullinen lähtö ===
Maalaiskunnan elämä ehti palata monessa mielessä normaaliksi jatkosodan aikana. Ilmapommituksia oli silloin tällöin. Sotatilanteen muututtua alettiin uutta evakuointia suunnitella vuonna 1944. Kesäkuussa samana vuonna suunnitelmat otettiin käyttöön, sen jälkeen kun Neuvostoliitto oli aloittanut suurhyökkäyksen Kannaksella. Kaikki ne henkilöt, joita ei oltuollut tehtäviensä vuoksi määrätty pysymään paikkakunnalla, evakouitiinevakuoitiin. Asukkaat kuljetettiin junilla 20.-21–21. kesäkuuta. Hirvisaaren, Suotniemen ja Kapeasalmen väestö evakuoitiin autoilla.<ref>Kuujo 1958, s. 966-970966–970</ref>
 
== Kylät vuonna 1939 ==
[[Alapuusti]], [[Haminanniitty]],<sup>1</sup> [[Hirvisaari (Käkisalmen mlk)|Hirvisaari]], [[Joensuu (Käkisalmen mlk)|Joensuu]], [[Kapeasalmi]], [[Marjalanniemi]], [[Norsjoki]], [[Näpinlahti]], [[Ostamo]],<sup>2</sup> [[Porkanniemi]],<sup>3</sup> [[Pärnä]], [[Pörtsykkä]], [[Sakkali]], [[Suotniemi]], [[Tenkalahti]], [[Vuohensalo]], [[Yläpuusti]] <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lappeenranta.fi/?deptid=14019 | Nimeke = Käkisalmen maalaiskunta - Kylät | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Lappeenrannan maakuntakirjasto | Viitattu = 9.8.2008 | Kieli = }}</ref>
 
<sup>1</sup> <small>Haminanniitty oli Käkisalmen esikaupunki Norsjoen, Tenkalahden ja Pörtsykän kylien rajaseudulla.<ref name="Sarkanen_1958_708-709Sarkanen_1958_708–709">Sarkanen 1958, s. 708-709708–709</ref><ref name="Kuujo_1958_933">Kuujo 1958, s 933</ref></small> <br />
<sup>2</sup> <small>Ostamo oli virallisesti osa Alapuustin kylää.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Huovila, Marja | Nimeke = Käkisalmen eteläisten kylien kirja | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = 9 | Selite = | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Pilot-kustannus Oy | Tunniste = ISBN 952-464-234-4 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref></small> <br />
<sup>3</sup> <small>Porkanniemi oli Käkisalmen esikaupunki Tenkalahden kylän itäosassa.<ref name="Sarkanen_1958_708-709Sarkanen_1958_708–709"/><ref name="Kuujo_1958_933"/></small>
 
Kunnan keskustaajama oli [[Tenkalahti]], joka sijaitsi välittömästi [[Käkisalmi|Käkisalmen]] kaupungin eteläpuolella. Tenkalahdessa sijaitsi kunnantalo ''Käkelä'', pääkirjasto, keskusurheilukenttä ja kunnan suurin kansakoulu.<ref>Kuujo 1958, s. 932-933932–933</ref> Vuonna 1939 Tenkalahdessa oli 2&nbsp;094 asukasta.<ref name="Kuujo_1958_947"/> Tenkalahden alueella oli myös Käkisalmen suurin esikaupunki [[Porkanniemi]]. Muita esikaupunkimaisia asutuskeskuksia olivat Tenkalahden keskusta ja [[Haminanniitty]]. Tenkalahden jälkeen suurimmat kylät asukasluvultaan olivat Alapuusti (482 asukasta), Yläpuusti (373) sekä Pärnä ja Suotniemi (kumpikin 363). <ref name="Kuujo_1958_947">Kuujo 1958, s. 947</ref>
 
== Koulut ==
Käkisalmen maalaiskunnassa toimi yhdeksän [[kansakoulu]]a. Ylemmän tason oppilaitokset löytyivät Käkisalmen kaupungista. Ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1885. Koulu toimi aluksi kaksi vuotta kaupungissa, jonka jälkeen se toimi vuokrahuoneistoissa [[Alapuusti]]n ja [[Pörtsykkä|Pörtsykän]] kylissä. Varsinaisen koulurakennuksen paikasta syntyi riita [[Tenkalahti|Tenkalahden]] ja [[Norsjoki|Norsjoen]] välillä. Koulurakennus valmistui Norsjoelle 1892. <ref>Sarkanen 1958, s. 885</ref>
 
Tämän jälkeen kunnanisät olivat haluttomia perustamaan uusia kouluja kunnan alueelle. Kuvernööri pakotti kunnan hyväksymään ehdotetun koulupiirijaon, mutta kouluja kunta ei näihin piireihin perustanut. [[Kansanvalistusseura]]n Käkisalmen haaraosasto sen sijaan perusti koulut Suotniemen, Sakkalin ja Vuohensalon piireihin.<ref>Sarkanen 1958, s. 886</ref> Kaupunkia lähinnä olevista kylistä, Tenkalahdesta ja Pärnästä, käytiin koulua kaupungin kansakoulussa. Vuonna 1909 maalaiskunta perusti Tenkalahden koulun, kun kaupungin kouluun ei enää mahtunut maalaiskunnan lapsia. Tenkalahden koulu aloitti toimintansa kaupungissa, koska siihen kuului myös Pärnän kylä toiselta puolelta kaupunkia. Oma rakennus saatiin vuonna 1910. Vuonna 1923 kunta muodosti Pärnästä oman koulupiirin ja kaupungissa ollut koulukiinteistö myytiin. Tenkalahteen valmistui uusi koulurakennus vuonna 1925 ja sitä laajennettiin 1935. Pärnässä aloitti alakansakoulu vuonna 1929.<ref name="Sarkanen_1958_887-888Sarkanen_1958_887–888">Sarkanen 1958, s. 887-888887–888</ref>
 
Tenkalahden koulun jälkeen alettiin kouluja perustaa myös muualle maalaiskunnan alueelle. Sakkalin koulu aloitti toimintansa vuonna 1910 ja vuonna 1929 aloitti alakansakoulu sekä koulun alaosasto Marjalanniemen kylässä. Suotniemen koulu aloitti toimintansa 1912 ja koulurakennukseksi tuli kunnan ostama Suotniemen hovin päärakennnus. Alakansakoulu Suotniemessä aloitti 1929. Vuohensalon kansakoulu aloitti toimintansa 1913. Hirvensalon supistettu kansakoulu perustettiin vuonna 1927. Norsjoen koulun tilanahtauden vuoksi perustettiin Puustin koulu vuonna 1929. Viimeisenä maalaiskunta perusti koulun kaupungin tuntumaan kohonneeseen Porkanniemen esikaupunkiin, joka oli aiemmin kuulunut Tenkalahden koulupiiriin.<ref name="Sarkanen_1958_887-888Sarkanen_1958_887–888"/>
 
== Huomattavia rakennuksia ==
*[[Ampialan kartano]]<ref name="Kuujo_1958_940-941Kuujo_1958_940–941">Kuujo 1958, s. 940-941940–941</ref>
*[[Joensuun kartano (Käkisalmen mlk)|Joensuun kartano]], Käkisalmen maalaiskunnan kunnalliskoti<ref name="Kuujo_1958_940-941Kuujo_1958_940–941"/>
*[[Suotniemen hovi]], vuodesta 1912 Suotniemen kansakoulu<ref>Sarkanen 1958, s. 888</ref>
 
**[http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/kakisalmi/kaki_mlkkuvina.htm Käkisalmen mlk kuvina]
**[http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/kakisalmi/kakisalmenmlkkart.htm Käkisalmen mlk:n kartta]
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lappeenranta.fi/?deptid=14018 | Nimeke = Käkisalmen maaiskunta | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Luovutetun Etelä-KarjalnKarjalan pitäjät | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Lappeenrannan maakuntakirjasto | Viitattu = | Kieli = }}
 
{{Luovutetut alueet}}
402

muokkausta