Ero sivun ”Suomen Naisten Demokraattinen Liitto” versioiden välillä

Kommunisteilla oli SNDL:ssä aina vahva asema. SKP:n puheenjohtaja [[Aimo Aaltonen]] esitti maaliskuussa 1953 puolueensa keskuskomitealle tilannearvion, jonka mukaan SDNL:n liittotoimikunnan 21 jäsenestä 14 oli kommunisteja. Keskustoimiston 16 työntekijästä kommunisteja oli tuolloin 12.<ref>Heikki Mikko Viitala: Vasemmistolainen työväenliike Suomessa osa 1: SKP - parlamentaarinen ja vallankumouksellinen puolue 1918-1988 (Kommunisti-lehden julkaisusarja 1/88), s. 84–85.</ref> 1960-luvulla naisliitto pyrki pysymään erossa kommunistien keskinäisistä riidoista, mutta tämä osoittautui pidemmän päälle mahdottomaksi ja 1970-luvun alussa asetelmat selkiintyivät. Vuoden 1971 liittokokouksessa SKDL:n ja SKP:n enemmistöä kannattaneita oli edustajista 65% ja asetelmat pysyivät 1970-luvun suurin piirtein samoina. Vähemmistöön jääneet saivat kannatusta varsinkin Lahden, Uudenmaan, Helsingin, Etelä-Saimaan ja Joensuun piirijärjestöistä, joissa SKP:n opposition kannattajat olivat enemmistöinä. SNDL joutui järjestötaistelun kohteeksi siinä missä muutkin kansandemokraattiset joukkojärjestöt ja sen hallinnasta kilpailtiin ankarasti.<ref>Katainen 1994, s. 365–371</ref>

 

 

SNDL hajosi vuonna 1986, kun SKP:n erotetun opposition kannattajien hallussa olleet, ja [[Demokraattinen vaihtoehto|Demokraattiseen vaihtoehtoon]] liittyneet, piirijärjestöt erotettiin 22. marraskuuta. Oppositio perusti tämän jälkeen [[Naisten demokraattinen toimintakeskus|Naisten demokraattisen toimintakeskuksen]] ja SNDL muodosti erotetuille alueille uudet organisaatiot. Vuonna 1990 SNDL oli yhtenä osapuolena perustamassa [[Vasemmistoliitto]]a ja järjestön itsenäinen toiminta lakkautettiin. Kuitenkin Suomen Naisten Demokraattisen Liiton Uudenmaan piiri jatkaa toimintaa itsenäisenä järjestönä, puheenjohtajanaan Sanelma Haapala. SDNL:n Uudenmaan Piiri toimii osoitteessa Asematie 11 A 3krs. Puh:09-2428532. <ref>Katainen 1994, s. 381–383.</ref>