Ero sivun ”Vahviala” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Perustaminen: vuosilukujen linkityksiä pois |
varhaisempaa historiaa: kivikausi, kartanoiden muodostuminen, ensimmäiset teollisuuslaitokset |
||
Rivi 45:
== Historia ==
Vahvialan alueelta tunnetaan kolme [[kivikausi|kivikautista]] esinelöytöä, mutta [[rautakausi|rautakautisia]] löytöjä ei tunneta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Uino, Pirjo | Nimeke = Kunnittainen katsaus luovutetun Karjalan muinaisjäännöksiin, arkeologisiin tutkimuksiin ja löytöihin | Vuosi = 2003 | Sivu = 510 | Selite = Teoksessa: Saarnisto, Matti (toim.) ''Viipurin läänin historia I, Karjalan synty'' | Julkaisupaikka = Lappeenranta | Julkaisija = Karjalan Kirjapaino | Tunniste = ISBN 952-5200-37-X }}</ref> Vahvialan alue tuli kuulumaan 1300-luvulta lähtien Viipurin seurakuntaan. Viipurin seurakunnan länsiosassa sijainnut Säkkijärvi itsenäistyi vuonna 1572.
<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luovutetunetelakarjalanpitajat.fi/Pitajat/Viipurin_maalaiskunta/Perustietoa.iw3 | Nimeke = Viipurin maalaiskunta | Julkaisu = Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät | Julkaisupaikka = Lappeenranta | Julkaisija = Lappeenrannan maakuntakirjasto | Viitattu = 25.4.2012 }}</ref> Viipurin ja Säkkijärven pitäjien välille kehkeytyi 1600-luvulla rajariita, joka koski Vahvialan kyliä Tervajärveä ja Vanhakylää. Kylät kuuluivat hallinnollisesti Säkkijärveen, mutta kirkollisesti Viipurin pitäjään.<ref name="N_1997_137"/>
Tervajoen kartano muodostettiin Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla läänitykseksi.<ref name="luov.E-Karj"/> Venäjän lahjoitusmaakaudella 1700-luvulla puolestaan syntyivät Hovinmaan ja Rakkolanjoen kartanot.<ref name="luov.E-Karj"/><ref name="N_1997_137"/> Ensimmäisiä teollisuuslaitoksia olivat 1700-luvulla toimineet Nurmen vesivoimalla toiminut saha ja Tervajoen vaskiruukki.<ref name="N_1997_138-139"/>
=== Perustaminen ===
Rivi 134 ⟶ 138:
<ref name="N_1997_136">Nurmiluoto 1997, s. 136</ref>
<ref name="N_1997_137">Nurmiluoto 1997, s. 137</ref>
<ref name="N_1997_138-139">Nurmiluoto 1997, s. 138-139</ref>
| |||