Ero sivun ”Woldemar Hägglund” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
kh
Rivi 12:
Hägglund liittyi yhtenä ensimmäisten vapaaehtoisten joukkoon, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava [[Lockstedtin harjoitusjoukko|Pfadfinder-kurssi]], joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla [[Lockstedter Lager]]in harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 5. maaliskuuta 1915. Hänet sijoitettiin joukon 2. komppaniaan. Myöhemmin hänet sijoitettiin Kuninkaallisen, Preussin [[Jääkäripataljoona 27]]:n 3. komppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin joukkueenjohtajana [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Misse-joki|Misse-joella]], [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]]. Rintamakomennuksensa jälkeen hän otti osaa useille Libaussa järjestetyille erikoiskursseille ja vuonna 1917 Polangenissa järjestetylle erikoiskurssille ([[Sprengkommando Polangen|pommarikurssi]]). Saksasta hänet komennettiin loppukesästä 1917 Tukholmaan, missä hänet annettiin eversti [[Nikolaj Mexmontan]]in käyttöön valmistelemaan tulevaa sisällissotaa.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
 
Takaisin Saksaan palattuaan hänet komennettiin jääkärien etukomennuskuntaan johtajaksi, joka lähetettiin Suomeen Saksan keisarikunnan laivaston sukellusveneellä ''SM UC 57''. Suomeen hän saapui Hamnskäriin Loviisan edustalle 17. marraskuuta 1917. Loviisan edustalta hän otti komentoonsa venekunnan, jonka tehtävänä oli kuljettaa räjähteitä, ase- ja ampumatarvikkeita Porvooseen.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
 
==Sisällissota==
Rivi 20:
 
==Sisällissodan jälkeinen aika==
Hägglund toimi sisällissodan jälkeen Karjalan divisioonan ja siitä myöhemmin muodostetun 3. Divisioonandivisioonan esikuntapäällikkönä, kunnes hänet määrättiin 9. heinäkuuta 1920 [[Käkisalmen läänin rykmentti|Käkisalmen läänin rykmentin]] väliaikaisena komentajaksi ja edelleen 9. maaliskuuta 1921 alkaen 2. Divisioonandivisioonan esikuntapäälliköksi. [[Keski-Suomen rykmentti|Keski-Suomen rykmentin]] komentajaksi hänet nimitettiin 21. maaliskuuta 1922, kunnes hänet siirrettiin 7. syyskuuta 1923 Puolustusministeriön keskusosaston päälliköksi. [[Helsingin suojeluskuntapiiri]]n päällikkönä hän toimi 16. huhtikuuta 1926 alkaen aina 31. tammikuuta 1931 saakka, jolloin hänet siirrettiin Yleisesikunnan operatiivisen osaston päälliköksi (ei opintokomennuksensa vuoksi kuitenkaan hoitanut tätä tehtävää). Opintomatkalta palattuaan hänet nimitettiin 20. syyskuuta 1932 [[Uudenmaan sotilaslääni]]n komentajaksi, mistä hänet siirrettiin 1. heinäkuuta 1933 komentajaksi [[Savon sotilaslääni]]in., Sotilasläänin komentajanmistä toimestatehtävästä hänet nimitettiin 31. elokuuta 1934 alkaen 2. Divisioonandivisioonan komentajaksi.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
 
==Talvi- ja jatkosota==
Hägglund osallistui talvisotaan [[Suomen IV Armeijakuntaarmeijakunta (talvisota)|4.IV Armeijakunnanarmeijakunnan]] komentajana ja osallistui taisteluihin Laatokan Karjalassa. Kenraalimajuri Hägglund etsi yhdessä esikuntansa kanssa keinoja pitkälle Suomen alueelle tunkeutuneen [[Puna-armeija]]n etenemisen pysäyttämiseksi. Parin epäonnistuneen vastahyökkäyksen jälkeen saarrostamalla tehdyt vastahyökkäykset johtivat toivottuun tulokseen, ja 4.IV Armeijakuntaarmeijakunta yhdessä sille alistettujen joukkojen kanssa saarsi yhteensä kaksi venäläisdivisioonaa ja yhden kevyen panssariprikaatin. Tähän yhteyteen liittyy läheisesti "[[Motti]]"-sanan käyttöönotto sotilaspiireissä. Motti-taistelut jatkuivat talvisodan loppuun saakka.<ref name="SJE1975"/>
 
[[Välirauhan aikanaaika]]na hän jatkoi edelleen Armeijakunnanarmeijakunnan komentajana, kunnes jatkosodan puhjettua hän sai komentoonsa perustetun [[Suomen VII armeijakunta|7.VII Armeijakunnanarmeijakunnan]], jonka komentajana osallistui taisteluihin Laatokan Karjalassa ja Aunuksessa. Vuonna 1943 hänet siirrettiin Ylipäällikön alaisuuteen tarkastavaksi kenraaliksi, missä tehtävässä hän toimi sodan loppuun saakka. Taistelutoiminnan loputtua hän sai tehtäväkseen Linnoitussuunnitteluesikunnan johtajan tehtävät. Lopullisen rauhan solmimisen jälkeen hän sai tehtäväkseen johtaa tutkimuksia sotavankileireillä tapahtuneista rikoksista. Tutkimusten jälkeen hän erosi vakinaisesta palveluksesta vuonna 1945 ja jäi viettämään eläkepäiviään Helsinkiin ja Hirvensalmelle. Hänet haudattiin Helsingin [[Hietaniemen hautausmaa]]lle.<ref name="SJE1975"/>
 
==Luottamustoimet==
Hägglund toimi Suomen–Venäjän välisen rajakomission jäsenenä vuonna 1921 ja 2. Divisioonandivisioonan kunniatuomioistuimen puheenjohtajana vuonna 1922 sekä kenraali Wetzerin johdolla toimineen määrävahvuuskomitean jäsenenä vuosina 1922 – 1923. Suomen upseeriliiton varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana hän toimi lyhyehkön ajan vuosina 1924 – 1925 ja sotatalouskomitean jäsenenä vuonna 1925.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
 
==Tuotanto==
Hägglund kirjoittanut Karjalan rintamaa käsittelevät luvut Gummeruksen ja Schildtin kustantamaan ''Suomen vapaussota'' -teokseen sekä Laatokan Karjalan mottitaisteluista talvisodassa.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
 
==Ylennykset ja kunniamerkit==
Rivi 76:
|}
 
== Lähteet ==
* Jernström E: ''Jääkärit maailmansodassa''. Sotateos oy: Helsinki 1933.
*Suomen vapaussota 1918 osat I - VI, Toim. Ignatius, Theslöf, Palmén, Grotenfelt, Nordenstreng ja Soikkeli, Otava Helsinki 1924–1925.
Rivi 83:
* Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Hägglund, Woldemar}}
 
[[Luokka:Jääkärikenraalit]]
[[Luokka:Vuonna 1893 syntyneet]]