Wikipedia

Ero sivun ”Troijalainen asteroidi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
botit
286 035 muokkausta
Lisätty väliotsikoita, lähteitä ja viitteitä
Rivi 1:
[[Tiedosto:InnerSolarSystem-en.png|thumb|220px|Kaavakuva Aurinkokunnan sisäosista. Troijalaiset on merkitty kuvaan vihreällä.]]
'''Troijalainen asteroidi''' on [[Lagrangen piste]]issä L4 ja L5 [[Jupiter]]in radalla 60 astetta sen edellä tai jäljessä kiertävä [[asteroidi]]. Nimitys johtuu siitä, että ensimmäiset löydetyt troijalaisasteroidit (ensimmäinen havainto vuodelta [[1906]]) nimettiin [[Troijan sota|Troijan sodan]] henkilöiden mukaan. Tyypillinen<ref>Aurinkokuntamme troijalainen liikkuu suppealla, lähes ellipsinmuotoisella radalla Lagrangen 4 tai 5 pisteen ympäri, samalla kun nämä pisteet planeetan kiertäessä Aurinkoa säilyvät vakioetäisyydellä planeetastas.129</ref><ref>Larsson-Leander Troijalaisrata on esimerkki stabiilista 1:1 [[keskiliikeresonanssi]]sta, tilanteesta jossa kahden [[tähti|keskustähteä]] kiertävän kappaleen [[kiertoaika|sideeriset kiertoajat]] ovat yhtä pitkät. Pääsääntöisesti tällainen tilanne ei ole mahdollinen vaan yleensä toinen (pienempi) kappaleista sinkoutuu poiss.107-108</ref>
 
==Troijalainen rata==
Nykyään troijalaisasteroideja tunnetaan Jupiterin lisäksi myös muilta planeetoilta: [[Uranus|Uranukselta]] 1kpl(?), [[Neptunus|Neptunukselta]] 4 kpl ja [[Mars]]ilta 2 kpl. Jupiterin troijalaisten ratojen keskietäisyydet ovat välillä 5,05–5,40 AU, kun Jupiterin keskietäisyys on 5,203 AU. Troijalaisvyöhyke ulottuu käytännössä noin 30–90 astetta Jupiterin eteen ja taakse.▼
Tyypillinen troijalainen liikkuu suppealla, lähes ellipsinmuotoisella radalla Lagrangen 4 tai 5 pisteen ympäri, samalla kun nämä pisteet planeetan kiertäessä Aurinkoa säilyvät vakioetäisyydellä planeetasta. Troijalaisrata on esimerkki stabiilista 1:1 [[keskiliikeresonanssi]]sta, tilanteesta jossa kahden [[tähti|keskustähteä]] kiertävän kappaleen [[kiertoaika|sideeriset kiertoajat]] ovat yhtä pitkät. <ref>Aurinkokuntamme s.129</ref><ref>Larsson-Leander s.107-108</ref>
Heinäkuussa 2005 tunnettiin 1108 Jupiterin troijalaista pisteessä L4 ja 718 pisteessä L5.
Pääsääntöisesti tällainen tilanne ei ole mahdollinen vaan yleensä toinen (pienempi) kappaleista sinkoutuu pois.
Suurin troijalainen on 370×195 km:n mittainen [[624 Hektor]]. Saturnukselta ei tunneta planeetan kanssa samalla aurinkokeskisellä radalla liikkuvia troijalaisia, mutta kahdella sen [[kuu (yleisnimi)|kuulla]] on sen sijaan samalla Saturnusta kiertävällä radalla liikkuvia seuralaisia: [[Tethys (kuu)|Tethyksellä]] on troijalaiset [[Telesto]] ja [[Calypso (kuu)|Calypso]] sekä [[Dione (kuu)|Dionella]] [[Helene (kuu)|Helene]] ja [[Polydeuces]].▼
 
Troijalaisia tunnetaan (huhtikuussa 2012) L4-pisteen luona 3403 ja L5-pisteen luona 1758. <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Lukumäärät| Osoite = http://www.minorplanetcenter.net/iau/lists/JupiterTrojans.html | Viitattu = 24.4.2012 | Kieli = }}</ref>
 
==Muut planeetat==
Nykyään (huhtikuussa 2012) troijalaisasteroideja tunnetaan Jupiterin lisäksi myös muilta planeetoilta: [[Neptunus|Neptunukselta]] 8 kpl ja [[Mars]]ilta 3 kpl.
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Lukumäärät| Osoite = http://www.minorplanetcenter.net/iau/lists/Unusual.html | Viitattu = 24.4.2012 | Kieli = }}</ref>
 
▲Nykyään troijalaisasteroideja tunnetaan Jupiterin lisäksi myös muilta planeetoilta: [[Uranus|Uranukselta]] 1kpl(?), [[Neptunus|Neptunukselta]] 4 kpl ja [[Mars]]ilta 2 kpl. Jupiterin troijalaisten ratojen keskietäisyydet ovat välillä 5,05–5,40 AU, kun Jupiterin keskietäisyys on 5,203 AU. Troijalaisvyöhyke ulottuu käytännössä noin 30–90 astetta Jupiterin eteen ja taakse.
 
Suurin troijalainen on 370×195 km:n mittainen [[624 Hektor]].
 
▲Suurin troijalainen on 370×195 km:n mittainen [[624 Hektor]]. Saturnukselta ei tunneta planeetan kanssa samalla aurinkokeskisellä radalla liikkuvia troijalaisia, mutta kahdella sen [[kuu (yleisnimi)|kuulla]] on sen sijaan samalla Saturnusta kiertävällä radalla liikkuvia seuralaisia: [[Tethys (kuu)|Tethyksellä]] on troijalaiset [[Telesto]] ja [[Calypso (kuu)|Calypso]] sekä [[Dione (kuu)|Dionella]] [[Helene (kuu)|Helene]] ja [[Polydeuces]].<ref>Aurinkokuntamme s.98</ref>
 
==Vastaavia ratoja==
Edellä mainitun tavallisten troijalaisten (small oscillations) lisäksi taivaanmekaniikassa tunnetaan myös kaksi muuta troijalaisrataa. [[Tadpole]] (ei kunnollista suomenkielistä nimeä), joka on huomattavan paljon L4 (tai L5) pisteestä planeetan edelle (tai jälkeen), ei koskaan kuitenkaan Lagrangen pisteeseen L1 saakka loittoneva muodoltaan hieman sammakontoukkaa muistuttava rata sekä [[hevosenkenkärata]], jota pitkin liikkuva kappale pääsee edellisistä poiketen ohittamaan Lagrangen pisteen L1.
 
Voidaan osoittaa, että teoriassa maankaltainen [[eksoplaneetta]] voisi liikkua keskustähtensä ympäri riittävän massiivisen [[jättiläisplaneetta|jättiläisplaneetan]] troijalaisena.
 
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Gunnar Larsson-Leander | Nimeke = Johdatus tähtitieteeseen| Vuosi = 1974 | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Gaudeamus| Tunniste = ISBN 951-662-077-9}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Heikki Oja-Markku Poutanen | Nimeke = Aurinkokuntamme | Vuosi = 1990 | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Ursa| Tunniste = ISBN 951-9269-54-1 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Heikki Oja-Markku Poutanen | Nimeke = Planeetat | Vuosi = 1982 | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Ursa| Tunniste = ISBN 951-9269-17-7 }}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.minorplanetcenter.net/iau/lists/JupiterTrojans.html| Nimeke = Jupiterin troijalaiset| Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Minor Planet Cenetr| Viitattu = 24.4.2012 | Kieli = {{en}} }}
 
==Viitteet==
{{Viitteet}}
 
{{Aurinkokunta}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Troijalainen_asteroidi”