Ero sivun ”Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
Arkku on avattu ja paikalla on myös vainajan leski [[Ebba Stenbock]]. Valo nostaa kuvan keskiosan tapahtumat esille samalla kun reunat jäävät varjoon.<ref name="selko">[http://www.ateneum.fi/content/s2/pdf/Selkokieli_tekstit.pdf Ateneum-opas selkokielellä]</ref> Aihe perustuu [[Zachris Topelius|Zachris Topeliuksen]] vuonna 1875 julkaistuun ''[[Maamme kirja]]an'' sisältyvään tarinaan. Sen mukaan Kaarle-herttua olisi vallattuaan Turun linnan syyskuussa 1597 avauttanut Flemingin arkun linnan kappelissa varmistaakseen tämän kuolleen, vetänyt vainajaa parrasta ja sanonut ”Jos nyt eläisit, ei pääsi olisi kovin lujassa”, mihin leski Ebba Stenbock oli vastannut ”Jos minun autuas herravainajani eläisi, ei Teidän armonne olisi koskaan päässyt tänne asti”.<ref>{{Kansallisbiografia|nimi=Stenbock, Ebba (K 1614)|id=3848|tekijä=Anneli Mäkilä-Alitalo|ajankohta=4.5.2001 (päivitetty 7.8.2009)}}</ref>
 
Edelfeltin opiskeluaikana historiamaalaus oli auktoriteettien suosiossa, ja hänestä toivottiin tulevan merkittävämerkittäviä isänmaallisia aiheita maalaavamaalaavaa historiamaalarihistoriamaalaria. Edelfelt sai stipendin opiskellakseen aihetta historiamaalauksen keskuksessa Antwerpenin taideakatemiassa 1873. Hän siirtyi kuitenkin jo seuraavana vuonna [[École des Beaux-Arts|Pariisiin taideakatemiaan]], mutta jatkoi myös historiamaalauksen parissa [[Jean-Léon Gérôme]]n ateljeessajohdolla.<ref name="ateljee" /><ref name="nikke" />
 
''Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista'' sai alkunsa Pariisissa keväällä 1877.<ref name="ateljee">[http://www.albertedelfeltinateljee.fi/taiteilija/ C. Magnusson: Taiteilija Albert Edelfelt. Albert Edelfeltin ateljee.]</ref> Edelfelt sai Pariisissa oppia myös [[Jules Bastien-Lepage]]lta, johon tutustuttuaan hän alkoi kuvata arkielämää [[Ulkoilmamaalaus|ulkoilmamaalauksen]] hengessä. Bastien-Lepage kommentoi myös tätä maalausta, ja kehui keskeisten hahmojen kuvausta.<ref name="selko" /><ref name="nikke">[http://www.nikkemedia.fi/ivailu/nettikurssit/taidehistoria1/edelfelt.html Kulta-aika Albert Edelfelt]</ref>
 
''Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista'' otettiin hyvin vastaan [[Pariisin salonki|Pariisin salongissa]], vaikka historiamaalauksen aika oli Pariisissa jo ohi. Kiinnostavimpana pidettyä ulkoilmarealismia Edelfelt pian sovelsikin ''[[Lapsen ruumissaatto|Lapsen ruumissaatossa]]''.
<ref name="ateljee">[http://www.albertedelfeltinateljee.fi/taiteilija/ C. Magnusson: Taiteilija Albert Edelfelt. Albert Edelfeltin ateljee.]</ref>
Edelfelt ehti maalaamaan uransa alussa silti muitakin historiamaalauksia, kuten ''[[Kuningatar Blanka]]'' (1877), ''[[Poltettu kylä]]'' (1879).<ref name="nikke" /> ja ''[[Porilaisten marssi (maalaus)|Porilaisten marssi]]'' (1892).<ref name="edu">[http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi/albporil.html Kultakausi, Porilaisten marssi 1808-09]</ref>
 
Maalaus hankittiin Ateneumin kokoelmiin pian sen valmistuttua,<ref name="ateneum" /> mutta se sijoitettiin Turun linnaan 1960. Tällä hetkellä se on linnan aulan ylätasanteella.<ref name="yle" />
16 600

muokkausta