|
| Suomelle jääneiden osien liitosvuosi = 1946
| lääni = Viipurin lääni
| maakunta = Etelä-Karjala
| huomautus nro = 2
| seutukunta =
| kihlakunta = Viipurin kihlakunta
| väkilukuviite =
| väestötiheys = 19,4
| huomautus = <small><sup>1</sup> Ei virallinen kuntavaakuna, otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen<br /><sup>2</sup> Ei vielä tuolloin virallinen maakunta, vaan historiallisen [[Karjala]]n maakunnan osa</small>
}}
'''Vahviala''' onoli [[Luetteloluettelo Suomen entisistä kunnista|Suomen entinen kunta]] [[Viipuri]]n länsipuolella [[Etelä-Karjalan maakunta|Etelä-Karjalassa]] [[Viipurin lääni]]ssä. Se kuului Viipurin kihlakuntaan ja tuomiokuntaan. Kunnan pinta-ala oli 301,81 km² (1936).<ref name="Viipurin Karjala"> Nurmiluoto Timo & Vallas Hannu. Karjala kuvina: Viipurin Karjala. Constator Hämeenlinna 1997. ISBN 951-97086-6-9</ref> Vahvialan naapurikuntia olivat pohjoisessa [[Lappee]] ja [[Nuijamaa]], idässä [[Viipurin maalaiskunta]], etelässä [[Säkkijärvi]] ja lännessä [[Ylämaa]], joiden lisäksi Vahviala rajoittui etelässä myös [[Viipurinlahti|Viipurinlahteen]]. Suurin osa (280 km²) Vahvialasta luovutettiin [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] 1940 ja 1944. Suomen puolelle jäänyt 21,8 km² suuruinen alue liitettiin vuonna 1946 [[Ylämaa]]han ja [[Lappee]]seen. Nykyisin Suomen puolelle jäänyt osa on kuntaliitoksien myötä kokonaan osa [[Lappeenranta]]a. Vahvialan luovutettu alue on osa [[Leningradin alue]]en [[Viipurin piiri (Leningradin alue)|Viipurin piirin]] [[Tienhaara (kunta)|Tienhaara]]n eli Seleznjovon kuntaa, ja Vahvialan entisen kirkonkylän venäläinen nimi on ''Jašino''.
== Luonto ==
KallioperältäänKallioperä Vahviala kuuluion Viipurin rapakivigraniittialueeseen[[rapakivi]][[graniitti]]aluetta. Pinnanmuodoiltaan kunnanalueen eteläosat olivatovat loivasti kumpuilevia, mutta pohjoista kohden mentäessä maisema muuttuimuuttuu jonkin verran vaihtelevammaksi. Kunnan korkeinKorkein kohta, 90,5 metriä, sijaitsisijaitsee pohjoisosassaalueen lähellä Lappeen rajaapohjoisosassa.<ref name="Viipurin Karjala"/> Merkittävimmät joet ovat [[Hounijoki]], [[Rakkolanjoki]] ja [[Tervajoki (Vahviala)|Tervajoki]]. Alueella on myös useita pieniä järviä, kuten Tervajärvi, Houninjärvi, Ukonjärvi ja Löytöjärvi.
Vahvialana alueen merkittävimmät joet olivat [[Hounijoki]], [[Rakkolanjoki]] ja [[Tervajoki (Vahviala)|Tervajoki]]. Vahvialan alueella oli myös useita pieniä järviä, kuten Tervajärvi, Houninjärvi, Ukonjärvi ja Löytöjärvi.
== Asukasluvun kehitysHistoria ==
* 5 691 (1930)<ref name="Väestö kunnittain 1880-1975">Väestön elinkeino. Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880-1975. Tilastollisisia tiedonantoja N:o 63. Tilastokeskus</ref> ▼[[Kuva:Vahvialan kirkko.jpg|thumb| 350px260px| [[Vahvialan kirkko ]] valmistui 1920, mutta paloi ennen talvisotaa.jatkosotaa 1941]] ▼* 5 862 (1934)<ref name="Pikku jättiläinen">Yrjö Karilas. Pikku jättiläinen</ref> ▼* 5 841 (1936)<ref name="Iso tietosanakirja 14">Iso tietosanakirja 14. Otava: Helsinki 1938.</ref> ▼* 5 851 (1939)<ref name="Väestösuhteet 1939">Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93.</ref> ▼
Vahviala oli varsin nuori kunta .: Vahvialanse seurakuntaaloitti määrättiintoimintansa perustettavaksi1921. valtioneuvostonVahvialan päätökselläevankelis-luterilainen vuonnaseurakunta [[1919]]perustettiin ja sen ero toteutui [[1922 ]]. Kunta aloitti toimintansa vuonna [[1921]]. Vahvialan seurakuntakunta ja kuntaseurakunta muodostettiin pääosaltaan [[Viipurin maalaiskunta|Viipurin maalaiskunnan]] läntisimmästä osasta, mutta siihen liitettiin osia myös [[Säkkijärvi|Säkkijärvestä]] ja [[Lappee]]sta. Vuosina 1922- [[1924 |24]] uuteen Vahvialan seurakuntaan siirrettiin 4 642 henkeä Viipurin maaseurakunnasta, 592 henkeä Säkkijärveltä ja 181 henkeä Lappeelta.<ref name="Väestö kunnittain 1880-1975"/> ▼
[[Hanhijoki]], [[Hiivaniemi]], [[Houni]], [[Hovinmaa]], [[Huotari]], [[Häsälä]], [[Järvenpää (Vahviala)|Järvenpää]], [[Kintere]], [[Koskela (Vahviala)|Koskela]], [[Louko]], [[Löytömäki]], [[Nurmi (Vahviala)|Nurmi]], [[Rakkola]], [[Rakkolanjoki (kylä)|Vahviala]], [[Sipilä]], [[Sydänmaa (Vahviala)|Sydänmaa]], [[Tervajoki (Vahviala)|Tervajoki]], [[Tervajärvi]], Vahviala, [[Vanhakylä (Vahviala)|Vanhakylä]] ▼
Noin puolet Vahvialan väestöstä sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta. Vahvialan peltopinta-alaa lisättiin 1920- ja 1930-lukujen aikana voimakkaasti, muun muassa vesiperäisiä maita kuivattamalla. Vuonna 1929 Vahvialassa oli 3 668 [[hehtaari|ha]] peltoa, 14 ha kasvitarhaa, 387 ha niittyä ja 8 ha kaskea.<ref name="Iso tietosanakirja 14"/> [[Talvisota|Talvisodan ]] alkuun mennessä oli kunnan peltopinta-ala kasvanut noin 4 900 hehtaariin.<ref name="Viipurin Karjala"/> Suurin osa tiloista oli pientiloja, mutta kunnan alueeltaalueella löytyioli myös muutama kartano. ▼
Toinen huomattava elinkeino oli teollisuus, jonka parissa työskenteli hieman alle 40 prosenttia väestöstä. Vahvialan alueella oli useita huomattavia teollisuuslaitoksia ja ne sijoittuivat pääasiassa kahteen teollisuustaajamaan, [[Hovinmaa]]lle ja [[Nurmi (Vahviala)| NurmiinNurmi]] in. Hovinmaalla toimivat [[Rakkolanjoen kaakelitehdas ]] (per. 1877), [[Hovinmaan paperitehdas]] ja [[Oitin tiilitehdas]]. Nurmissa puolestaan Kintereenkosken vieressä sijainnut [[OyNurmin Nurmi Ab]]:n [[Kintereenkosken selluloosatehdas]]saippua-, [[Nurmen Tehdas Oy]]:n saippuaselluloosa- ja huopajalkinetehtaat, Kinteren mylly ja Vahvialan Sähkö Oy:nSähkön voimalaitos. ▼▲Noin puolet Vahvialan väestöstä sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta. Vahvialan peltopinta-alaa lisättiin 1920- ja 1930-lukujen aikana voimakkaasti, muun muassa vesiperäisiä maita kuivattamalla. Vuonna 1929 Vahvialassa oli 3 668 [[hehtaari|ha]] peltoa, 14 ha kasvitarhaa, 387 ha niittyä ja 8 ha kaskea.<ref name="Iso tietosanakirja 14"/> [[Talvisota|Talvisodan]] alkuun mennessä oli kunnan peltopinta-ala kasvanut noin 4 900 hehtaariin.<ref name="Viipurin Karjala"/> Suurin osa tiloista oli pientiloja, mutta kunnan alueelta löytyi myös muutama kartano.
▲Toinen huomattava elinkeino oli teollisuus, jonka parissa työskenteli hieman alle 40 prosenttia väestöstä. Vahvialan alueella oli useita huomattavia teollisuuslaitoksia ja ne sijoittuivat pääasiassa kahteen teollisuustaajamaan, [[Hovinmaa]]lle ja [[Nurmi (Vahviala)|Nurmiin]]. Hovinmaalla toimivat [[Rakkolanjoen kaakelitehdas]] (per. 1877), [[Hovinmaan paperitehdas]] ja [[Oitin tiilitehdas]]. Nurmissa puolestaan Kintereenkosken vieressä sijainnut [[Oy Nurmi Ab]]:n [[Kintereenkosken selluloosatehdas]], [[Nurmen Tehdas Oy]]:n saippua- ja huopajalkinetehtaat, Kinteren mylly ja Vahvialan Sähkö Oy:n voimalaitos.
VahvialanKunnan pohjoisosan kautta kulki [[Riihimäki–Pietari- rata|Riihimäen-Pietarin rata]], jonka varrella olivat Hovinmaan[[Hovinmaa]]n ja Nurmin[[Nurmi (Vahviala)|Nurmi]]n asemat sekä muun muassa Hounin[[Houni]]n ja Loukon[[Louko]]n pysäkit. Lisäksi Vahvialan eteläosassa Tervajoen suulla sijaitsi Tervasaaren puutavarasatama. ▼
=== Asukasluvun kehitys ===
▲Vahvialan pohjoisosan kautta kulki [[Riihimäki–Pietari-rata|Riihimäen-Pietarin rata]], jonka varrella olivat Hovinmaan ja Nurmin asemat sekä muun muassa Hounin ja Loukon pysäkit. Lisäksi Vahvialan eteläosassa Tervajoen suulla sijaitsi Tervasaaren puutavarasatama.
▲* 5 691 (1930)<ref name="Väestö kunnittain 1880-1975">Väestön elinkeino. Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880-1975. Tilastollisisia tiedonantoja N:o 63. Tilastokeskus</ref>
== Nähtävyydet ==
▲* 5 862 (1934)<ref name="Pikku jättiläinen">Yrjö Karilas. Pikku jättiläinen</ref>
▲* 5 841 (1936)<ref name="Iso tietosanakirja 14">Iso tietosanakirja 14. Otava: Helsinki 1938.</ref>
▲* 5 851 (1939)<ref name="Väestösuhteet 1939">Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93.</ref>
▲[[Kuva:Vahvialan kirkko.jpg|thumb|350px|Vahvialan kirkko ennen talvisotaa.]]
*[[Vahvialan kirkko]] valmistui vuonna 1920 ja tuhoutui talvisodan jälkeen.
▲[[Hanhijoki]], [[Hiivaniemi]], [[Houni ]], [[Hovinmaa ]], [[Huotari]], [[Häsälä]], [[Järvenpää (Vahviala)|Järvenpää]], [[Kintere ]], [[Koskela (Vahviala)|Koskela]], [[Louko ]], [[Löytömäki ]], [[Nurmi (Vahviala)|Nurmi]], [[Rakkola ]], [[Rakkolanjoki (kylä)|Vahviala]], [[Sipilä]], [[Sydänmaa (Vahviala)|Sydänmaa]], [[Tervajoki (Vahviala)|Tervajoki]], [[Tervajärvi]], Vahviala , [[Vanhakyläja (Vahviala)|Vanhakylä ]].
== Historia ==
Vahvialassa oli 11 kansakoulupiiriä[[kansakoulu]]piiriä.<ref name="Iso tietosanakirja 14"/> ▼
▲Vahviala oli varsin nuori kunta. Vahvialan seurakunta määrättiin perustettavaksi valtioneuvoston päätöksellä vuonna [[1919]] ja sen ero toteutui [[1922]]. Kunta aloitti toimintansa vuonna [[1921]]. Vahvialan seurakunta ja kunta muodostettiin pääosaltaan [[Viipurin maalaiskunta|Viipurin maalaiskunnan]] läntisimmästä osasta, mutta siihen liitettiin osia myös [[Säkkijärvi|Säkkijärvestä]] ja [[Lappee]]sta. Vuosina 1922-[[1924|24]] uuteen Vahvialan seurakuntaan siirrettiin 4 642 henkeä Viipurin maaseurakunnasta, 592 henkeä Säkkijärveltä ja 181 henkeä Lappeelta.<ref name="Väestö kunnittain 1880-1975"/>
=== Sota-aika ===
[[Talvisota|Talvisodan]] alun sotatoimet eivät ulottuneet Vahvialaan lukuun ottamatta muutamia ilmapommituksia[[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] [[puna-armeija]]n suorittamia [[lentopommi]]tuksia. Vahvialan teollisuuslaitoksiin suunnatut voimakkaammat ilmapommituksetpommitukset alkoivat helmikuun puolivälissä [[1940]]. Samoihin aikoihin aloitettiin myös Vahvialan väestön [[evakuointi]], joka suuntautui [[Punkalaidun|Punkalaitumelle]]. Aivan talvisodansodan loppuvaiheessa ulottuivat myös maataistelut Vahvialan eteläosassa sijaitsevaan Tervajoen kylään, kun neuvostojoukot pääsivät ylittämään jäätyneen Viipurinlahden. Sodan päättäneessä [[Moskovan rauha]]ssa suurin1940 pieni osa Vahvialaasiihenastisen Vahvialan alueesta pysyi Suomessa, mutta suurin osa jouduttiin(280 km²) luovuttamaansisältyi [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] [[luovutetut alueet|luovutettuihin alueisiin]]. [[Pika-asutuslaki|Pika-asutuslain]] mukaan Vahvialan evakuoidun väestön sijoituskunniksi tulivat [[Itä-Uusimaasiirtoväki|itäisellä Uudellamaallasiirtoväen]] sijaitsevatsijoituskunniksi tulivat [[Askola]], [[Myrskylä]], ja [[Pernaja]] sekä [[Porvoon maalaiskunta]] ja [[Porvoo|Porvoon]]n kaupunki]].
Vasta pieni osa vahvialalaisista oli asettunut uusille asuinsijoilleen, kun tilanne muuttui Suomen vallatessa menetetyt alueet takaisin [[jatkosota|jatkosodan]] alussa kesällä [[1941]]. Sotatoimissa oli Vahvialan rakennuskannasta tuhoutunut noin puolet, mutta tästä huolimatta noin kolme neljäsosaa vahvialaisista ehti palata kotiseudulleen vuoteenkesäkuun alkuun [[1944]] mennessä.<ref name="Viipurin Karjala"/>
Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen[[Kannaksen Karjalankannaksellasuurhyökkäys 1944|Karjalankannaksen suurhyökkäyksen]] kesäkuussa 1944 ja niinpä Vahvialaankin annettiin evakuointimääräys [[18. kesäkuuta]]. Tämä vahvialaisten toinen evakkotaival suuntautui kaakkoisimpaan [[Häme]]eseen. Sodan päättäneen [[Moskovan välirauha]]nsopimuksen mukaan [[Suomen puolustusvoimat|suomalaisjoukkojen]] oli jälleen vetäydyttävä suurimmastavuonna 1940 osastahyväksytylle Vahvialaarajalle. Uuden pika-asutuslain mukaan tulivat vahvialaisten sijoituskunnat hieman talvisodan jälkeisiä sijoituskuntia pohjoisemmaksi. Vahvialaiset sijoitettiin [[Artjärvi|Artjärvelle]], [[Elimäki|Elimäelle]], [[Iitti]]in ja [[Orimattila]]an.
=== Lakkauttaminen ===
VahvialanSuomessa kunnanpysynyt Suomelle jäänyt osaalue (21,8 km²) liitettiin [[Ylämaa]]han ja [[Lappee]]seen [[1. tammikuuta]] [[1946]]. Vahvialan kunta lakkautettiin vuonna [[1948]] ja Vahvialan seurakunta puolestaan1949. lakkautettiinNykyisin alue on kuntaliitoksien myötä vuonnakokonaan osa [[1949Lappeenranta]]a.
== Tienhaaran maaseutuasutus ==
=== Myöhempää historiaa ===
Vuonna 1948 luovutetun Etelä-Karjalan paikannimistö korvattiin venäläisillä uudisnimillä, ja esimerkiksi entisen Vahvialan kirkonkylän nimeksi tuli Jašino (Яшино). Vahvialan kunnan alue kuuluu [[Leningradin alue]]en [[Viipurin piiri (Leningradin alue)|Viipurin piiriin]]. Vielä 2000-luvun alussa entisen kunnan alueen eteläosa kuului [[Tervajoki (Vahviala)|Tervajoen]] ja pohjoisosa [[Tienhaara (kunta)|Tienhaara]]n kyläneuvostoalueisiin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Suviranta Sami | Otsikko = Luovutetut alueet, kahtalaiset nimet | Julkaisu = Kielikello | Ajankohta = | Vuosikerta = | Numero = 2/2001 | Sivut = 12–18 | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Viitattu = }}</ref> Vuodesta 2006 koko kunnan alue on kuulunut nykyiseen laajempaan [[Tienhaara (kunta)|Tienhaaran]] kuntaan.
Vahvialan entisen kirkonkylän nimeksi määrättiin vuonna 1948 {{k-ru|Яшино|Jašino}}.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Suviranta Sami | Otsikko = Luovutetut alueet, kahtalaiset nimet | Julkaisu = Kielikello | Ajankohta = | Vuosikerta = | Numero = 2/2001 | Sivut = 12–18 | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Viitattu = }}</ref> Luovutettu alue on ollut vuodesta 2006 osa [[Tienhaara (kunta)|Tienhaara]]n ({{k-ru|Селезнёво|Seleznjovo}}) maaseutuasutusta [[Viipurin piiri (Leningradin alue)|Viipurin kuntapiiri]]ssä [[Leningradin alue]]ella [[Venäjä]]llä.
== Muuta ==
▲Vahvialassa oli 11 kansakoulupiiriä.<ref name="Iso tietosanakirja 14"/>
== Kuuluisia vahvialaisia ==
* [[AulisPentti RosendahlLouko]], ([[näyttelijä]])
* [[PenttiAulis LoukoRosendahl]], (näyttelijä)
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
* T. Sutela: ''Vahviala, sen synty ja vaiheet'', 2. painos, Lappeenranta 1949
* Johan Ståhl, Wilhelm Ögård: Mogenpörtboken Del 1 : Moöns sång : Wilhelm Ögårds liv och dikter ; Släkten Ögårds rötter, Pyttis 2002, ISBN 952-91-4894-1,''sivut 28-41 (Hämeenvaara, Järvenpään kylä)'' ▼* [http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/vahviala/vahvialavahvialahist.jpghtm Vahvialan karttaVahviala] Pitäjät, Luovutettu Karjala
* [http://sipilaiset.com/kuvat/vahviala/index.html vahviala -- July 2004 (74 images)] Sipilaiset.com
*[http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/vahviala/vahvialahist.htm Tietoa Vahvialan kunnasta]
* [http://www.dtpage.fi/houni_kyla.pdf Eloistamme entisistä...] Hounin seutua Viipurin Karjalassa, Esko Mälkki
*[http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/vahviala/vah3297.jpg Hovinmaan tiilitehdas]
▲* Johan Ståhl, Wilhelm Ögård: ''Mogenpörtboken Del 1 :, Moöns sång : Wilhelm Ögårds liv och dikter ; Släkten Ögårds rötter'', Pyttis 2002, ISBN 952-91-4894-1 ,''sivut 28-41 (Hämeenvaara, Järvenpään kylä)''{{sv}}
*[http://www.dtpage.fi/houni_kyla.pdf Hounin kyläkirja pdf-muodossa]
* [http://www.mogenport.net/sv/hist/hus_hameenvaara-01.htm HämeenvaaranHämeenvaara tilagård] JärvenpäänHistoria, kylässäVälkommen (ruotsiksi)]till Mogenpört {{sv}}▼*[http://sipilaiset.com Vahvialaa kesällä 2004]
*[http://personal.inet.fi/palvelu/karjalalinkit/vahviala/index.htm Luovutetun Karjalan linkit]
▲*[http://www.mogenport.net/sv/hist/hus_hameenvaara-01.htm Hämeenvaaran tila Järvenpään kylässä (ruotsiksi)]
{{Luovutetut alueet}}
[[Luokka:Vahviala| ]]
[[Luokka:Tienhaara]]
| 