Ero sivun ”Helsingin islamilainen hautausmaa” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
p järjestelyä
Rivi 1:
[[Tiedosto:Helsingin islamilainen hautausmaa portti.JPG|thumb|Helsingin islamilaisen hautausmaan portti]]
[[Tiedosto:Helsingin islamilainen hautausmaa hautakiviä.JPG|thumb|Hautakiviä]]
'''Helsingin islamilainen hautausmaa''' on [[Suomen Islam-seurakunta|Suomen Islam-seurakunnan]] ylläpitämä [[hautausmaa]] Helsingin [[Lapinlahti (Helsinki)|Lapinlahdessa]], [[Helsingin ortodoksinen hautausmaa|ortodoksisen hautausmaan]] ja luterilaiseen [[Hietaniemen hautausmaa]]han kuuluvan [[Suomen kaartin hautausmaa]]n vieressä. Se oli ensimmäinen islamilainen hautausmaa Suomessa.{{lähde}}
 
[[Islam]]ilaisen hautausmaan historia liittyy [[Suomen tataarit|tataareihin]]. Tataarit ovat islaminuskoinen [[Turkkilaiset kielet|turkkilaisia kieliä]] puhuva [[etninen ryhmä]]. Suomen historiaan tataarit ovat tulleet [[Venäjän keisarikunta|Venäjältä]]. Tataarit olivat sotilaita Venäjän armeijassa ja mukana [[Viapori]]n linnoitustyössä. Monilla tataareilla oli usein perheet mukanaan. Kun muslimisotilaat kuolivat, heidät haudattiin aluksi Viaporiin eli nykyiseen [[Suomenlinna]]an ja myöhemmin Hietaniemen hautausmaan eteläosaan. Näistä 1800-luvulla haudatuista tataareista ei ole säilynyt yhtään muistomerkkiä eikä hautakumpua. Sotilaiden lisäksi Suomeen asettui asumaan muitakin tataareja, jotka usein olivat kangas-, turkis- ja mattokauppiaita, ja tänne syntyi pieni tataariyhteisö.
 
Silloiselle Lapinniemen alueelle perustettiin 1830-luvulla pieni hautausmaa islamilaisille Venäjän armeijan sotilaille perheineen. Se siirtyi Helsingin muslimiasukkaiden käyttöön vuonna 1870 ja sitä on myöhemmin merkittävästi laajennettu alkuperäisestä.<ref name="Pehkonen">Marja Pehkonen: ''Hauraita muistoja Helsingin hautausmailta'', s. 79–80. Helsingin kaupunginmuseo (Narinkka-sarja) 2008. ISBN 978-952-223-283-0</ref> Se oli ensimmäinen islamilainen hautausmaa Suomessa.{{lähde}} Kun [[Suomi|Suomeen]] oli vuonna 1922 säädetty [[uskonnonvapauslaki]], saattoivat Suomen muslimit vuonna 1925 perustaa oman seurakunnan, jonka nimi on nykyisin Suomen Islam -seurakunta. Se ylläpitää hautausmaata, joka on ainoastaan sen omien jäsenien eli tataariyhteisön käytössä.<ref name="Pehkonen">Marja Pehkonen: ''Hauraita muistoja Helsingin hautausmailta'', s. 79–80. Helsingin kaupunginmuseo (Narinkka-sarja) 2008. ISBN 978-952-223-283-0</ref> Muut Helsingin ja pääkaupunkiseudun muslimit on haudattava luterilaisten seurakuntien ylläpitämille hautausmaille, mikä on herättäny vaatimuksia uuden islamilaisen hautausmaan perustamisesta.<ref>Riku Jokinen: [http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/muslimit_etsivat_paikkaa_omalle_hautausmaalle_ympari/ Muslimit etsivät paikkaa omalle hautausmaalle ympäri Uuttamaata] Helsingin Sanomat (Oma kaupunki) 14.8.2008. Viitattu 23.4.2012.</ref>
 
Islamilaisen hautausmaan vanhin säilynyt hauta on [[kasakka]] Gafur Kangatslinin vuodelta 1916. Alueella on myös 1956 paljastettu arkkitehti [[Mauno Siitonen|Mauno Siitosen]] suunnittelema Pro Finlandia 1939–1944 -muistomerkki sodissa kaatuneille Suomen muslimeille.<ref name="Pehkonen" />