Ero sivun ”Ruokolahden leijona” versioiden välillä

203 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
=== Havaintoja muualla Suomessa ===
 
Lauantain–sunnuntain yönä 27.–28. kesäkuuta aamukolmelta taksiautoilija Raimo Kotanen, osuuskaupanhoitaja Hannu Hupponen ja Eero Rantala näkivät taksista sadan metrin etäisyydeltä ison kissaeläimen lönkyttelevän [[valtatie 13]]:n yli Karstulassa Hoikkajärvenkankaalla. Rantala soitti havainnosta välittömästi poliisille. Poliisi ei uskonut havaintoon niin, että olisi ryhtynyt toimenpiteisiin.<ref name="tanssiseurue" /><ref name="hs3006" /><ref name="karstulassa" /> Saarijärven Länsi-Kalmarissa oli myös kolme viikkoa aiemmin raadeltu selittämättömällä tavalla karitsa, joka ei olisi paikallisten riistamiesten mielestä voinut olla karhun, ilveksen tai suden tappama. Poliisi ei uskonut havaintoon niin, ettäeikä olisiirtokoiriakaan ryhtynyt toimenpiteisiinepäilty.<ref name="tanssiseurue" /><ref name="hs3006" /><ref name="karstulassa" /><ref name="saarijärven lammas" /><ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Leijona, missä luuraat? | Julkaisu = Sampo | Ajankohta = 2. heinäkuuta 1992 | Sivut = 4 | Julkaisupaikka = Saarijärvi | Julkaisija = Sampo-Lehti Oy | Tunniste = ISSN 0782-5919 | Lopetusmerkki = pois }}</ref>
 
8. syyskuuta kello 21.10 kolmehenkinen seurue ajoi [[Valtatie 4]]:ää [[Ii]]n [[Ojakylä (Ii)|Ojakylässä]], kun he näkivät tien ylittävän ruskean leijonannäköisen eläimen, jolla oli hännän päässä iso tupsu. He hidastivat ja tarkkailivat eläintä 4–5 metrin etäisyydeltä. Iin poliisi löysi paikalta tassunjäljen, joka viittasi isokokoiseen koiraeläimeen, eikä uskonut tarkempiin tutkimuksiin olevan tarvetta.<ref name="oudotOulun jäljet"yliopiston /><refeläintieteen name="kummittelu"laitoksen />lisensiaatti Antero Hakala otti havainnon vakavasti, koska se tehtiin niin läheltä, ja sade oli pessyt paikalta jälkiä pois.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Iissä tehty leijonahavainto | Julkaisu = Rantapohja | Ajankohta = 22. syyskuuta 1992 | Sivut = 5 | Julkaisupaikka = Haukipudas | Julkaisija = Rantapohja Oy | Tunniste = ISSN 0358-478X }}</ref><ref name="oudot jäljet" /><ref name="kummittelu" /><ref name="kaleva1909">{{Lehtiviite | Tekijä = Leena Arvola ja Susanna Huhta | Otsikko = Iistä uusin leijonahavainto | Julkaisu = Kaleva | Ajankohta = 19. syyskuuta 1992 | Sivut = 5 | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Kaleva Oy | Tunniste = ISSN 0356-1356 }}</ref>
 
11. syyskuuta punkaharjulainen Jaakko Hemmola näki silmänräpäyksen ajan autostaan mielestään lähinnä leijonaa muistuttavan eläimen [[Hyrynsalmi|Hyrynsalmella]]. Hän joutui tekemään paniikkijarrutuksen väistääkseen sitä. Hänen vieressävieressään nukkunut vaimonsavaimo heräsi ja ihmetteli mielestään isoa koiraa.<ref name="kaleva1909" />
 
==== Kristiinankaupungin leijona ====
Taiteilija [[Liisa Kulhia]]n poika Timo ilmoittautui kustannuksellaan siirtämään leijonan reservaattiin Afrikkaan tai Intiaan ja vetosi, että leijona suojeltaisiin asetuksella.<ref name="is0107a8" /><REF name="AutoTS-18"/><ref name="ku0107" /><REF name="AutoTS-19"/><REF name="AutoTS-20"/> [[Maan Auto]] lupasi osana [[Peugeot]]in mainoskampanjaa lahjoittaa WWF:n Suomen rahastolle 10&nbsp;000 markkaa, jos leijona pyydystetään elävänä, koska automerkin tunnus oli leijona.<REF name="AutoTS-21"/><REF name="AutoTS-22"/> [[Mika Kaurismäki]] lupasi leijonalle osan elokuvaansa ''[[The Last Border – viimeisellä rajalla|The last border – Viimeisellä rajalla]]''.<REF name="AutoTS-23"/><REF name="AutoTS-24"/><REF name="AutoTS-25"/><ref name="karjalainen0207" />
 
Painostuksen tuloksena maa- ja metsätalousministeri [[Martti Pura]] määräsi keskiviikkoiltana 1. heinäkuuta, että eläin on vangittava, koska se oli sovittu siirrettäväksi [[Givskud Zoo]]hon Tanskaan.<ref name="yv0207" /><ref name="is0307" /> [[Aller]] oli sopinut järjestelyn ja lupasi kustantaa siirron.<ref name="hs0207" /> Pyydystetty eläin majoitettaisiinolisi majoitettu ensin tarkastusta varten Korkeasaareen.<ref name="es0407" />
 
Myös kuka tahansa metsästysluvan ja maanomistajan luvan saanut olisi voinut ampua leijonan, koska eläinlajia ei mainittu laeissa tai asetuksissa.<ref name="hs3006" /><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Olli-Pekka Tiainen | Otsikko = Kokenut metsästäjä varoittaa leijonan vaarallisuudesta | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Ajankohta = 30. kesäkuuta 1992 | Sivut = A10 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Sanoma Osakeyhtiö | Tunniste = ISSN 0355-2055 }}</ref> [[Metsästäjäin keskusjärjestö]] vetosi, että metsästäjät eivät petovihan nimissä puuttuisi leijonajahtiin.<ref name="ss0607" />
''Helsingin Sanomat'' kiinnitti pääkirjoitussivullaan huomiota ''Suomen Kuvalehdessä'' kaksi viikkoa ennen alkuperäistä havaintoa julkaistuun artikkeliin, jossa kerrottiin Englannissa havaituista mutta siellä luonnostaan esiintymättömistä isoista kissoista, ja arveli, että juttu saattoi manata leijonan Suomeen ihmisten mielikuvituksesta aaveiden ja menninkäisten tavoin.<REF name="AutoTS-56"/> Toisessa artikkelissaan ''Helsingin Sanomat'' pohti [[S. Albert Kivinen|S. Albert Kivisen]] kanssa, olisiko Ruokolahden leijona Suomen ensimmäinen [[Kryptozoologia|kryptozoologinen]] ''out of place'' -eläin.<REF name="AutoTS-57"/>
 
Jukka Salo kertoi, että Ruokolahden leijonan kaltaisessa tapauksessa tyypillisesti valtaosa ensimmäistä seuraavista jatkohavainnoista on vääriä<REF name="AutoTS-58"/> ja kohdanneensa paikalla itsesuggestiota ja massahysteriaa. Hänestä oli myös epäilyttävää, etteivät he löytäneet yhtään selkeää leijonan jättämää haaskaa tai [[uloste]]tta.<ref name="is2107" /> ''Pohjalainen'' laski heinäkuun alussa, että Suomessa pitäisi kaikki havainnot selittääkseen olla irrallaan neljä leijonaa.<ref name="pohjalainen0407" />
 
Salo ja Jalanka törmäsivät myös kahteen selkeään väärennökseen jälkiä tarkastaessaan. Toisessa metsästä löytyi kahden poron haaskan riekaleita, joita oli leikelty teräaseella ja tuotu paikalle jätesäkissä. Toisessa Korpijärveltä löytyneen leijonan tassun jälki oli mitoiltaan 20 kertaa 30 senttimetriä, eli aivan liian suuri ollakseen aito.<REF name="AutoTS-60"/><REF name="AutoTS-59"/> Jälkimmäisestä tapauksesta Salo sanoi haastattelussa: "Lapsikin tekee leijonan jäljen, kun on malli. Lusikalla painelemalla saa oikein kauniin", minkä jälkeen ''Ilta-Sanomat'' otsikoi etusivullaan: "Ruokolahden pedonmetsästys oli silkkaa huijausta. Leijonan jäljet tehtiin lusikalla."<REF name="is2107"/><REF name="AutoTS-59"/><REF name="AutoTS-60"/>
 
== Leijonavillityksen taloudellinen hyödyntäminen ==
[[Tiedosto:Ruokolahden kunnan leijonalogo.png|thumb|Ruokolahden kunnan 2. heinäkuuta 1992 käyttöön ottama logo, jossa yhdistyvät leijona, kunnalle symboliset järviruo'ot ja kunnan tunnuslause. Sen suunnitteli ja piirsi kunnan konekirjoittaja Marjatta Mustonen.<ref name="ruokolahtelainen18011996" /><REF name="AutoTS-61"/> Logoa käytettiin postileiman osana.<REF name="AutoTS-62"/><REF name="AutoTS-63"/>]]
Ruokolahden leijona nimettiin yleisesti Elviksi. Nimen keksi [[Kaakkois-Suomen rajavartiosto]]n tiedotuksesta vastannut kapteeni Antti Väisänen. Nimi on alkuperäisestä Auvisen havainnosta ensimmäinen naisen nimipäivä. [[Radiomafia]], joka nimesi leijonan Murreksi, ja ''[[7 päivää]]'' järjestivätolivat ilmoittaneet kilpailut senleijonan nimestä, muttaja Väisäsenhän keksimäpelkäsi niminiiden vakiintuipäätyvän nopeastivenäläisiin nimiin, joten hän otti ensimmäistä havaintoa seuraavan naisen [[nimipäivä]]n, ja lehdistö käytti sitä jo samana iltana.<ref name="es2002" /><ref name="imatralainen18052011" /> Radiomafia nimesi leijonan Murreksi.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Pia Hagström | Otsikko = Suomen leijona yhdistää kansan | Julkaisu = Pohjalainen | Ajankohta = 4. heinäkuuta 1992 | Sivut = 15 | Julkaisupaikka = Vaasa | Julkaisija = I-Mediat Oy | Tunniste = ISSN 0789-0737 }}</ref>
 
Ruokolahti aloitti kuntansa markkinoimisen leijonalla Kalpiiviidan ja Kekäleenmäen havaintojen jälkeen. Kunnan rajalle vietiin julisteita leijonasta ja kunta alkoi frankeerata postiaan leijonan kuvalla. Paikalliset yrittäjät alkoivat myydä leijona-aiheisia t-paitoja, joita myytiin satoja kappaleita, ja postikortteja.<REF name="AutoTS-64"/><REF name="AutoTS-65"/><REF name="AutoTS-66"/><ref name="is2307" /> Kunta harkitsi eukon syrjäyttämistä leijonalla tunnuksenaan. Nykyäänja kunnassasinne perustettiin on leijona-nimisiä ulkoilukohteita.<REF name="ls97"/>
 
Suuri osa havainnoista tehtiin Imatralla, mutta Imatran kaupunki ei pyrkinyt kaappaamaan leijonan mainosarvoa.<REF name="is2307"/>
Kesällä 2002 ruokolahtelainen harrastajateatteri RuoHa esitti Ruokolahden leijonan tapahtumiin löyhästi perustuvaa näytelmää ''Kun leijona tuli kylään''.<REF name="AutoTS-69"/><REF name="AutoTS-70"/> Se sai seitsemässä esityksessä toistatuhatta katsojaa.<REF name="AutoTS-71"/> [[Korsuorkesteri]]n [[Seppo Äijö]] sävelsi näytelmän laulut ja [[Erkki Luumi]] esiintyi roolissa.<ref name="AutoTS-69" /> Vuonna 2010 ruokolahtelainen Korsuorkesteri julkaisi humpan "Ruokolahden leijona". Yhtyeen jäsen Pepe Kovanen keksi laulun aiheen sanomalehti [[Etelä-Saimaa]]n haastattelussa. Laulun sanoitti [[Jorma Toiviainen]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2010/05/ruokolahden_leijona_karjuu_nyt_humppana_1724803.html | Nimeke = Ruokolahden leijona karjuu nyt humppana | Julkaisu = Yle.fi | Ajankohta = 31. toukokuuta 2010 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 20.4.2012 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www2.lappeenranta.fi/lehtitietokanta/artikkeli.php?id=12707 | Nimeke = Ruokolahden leijona haluaa humpassa kunnanvaakunaan | Tekijä = Teemu Saintula | Julkaisu = Etelä-Saimaa artikkelitietokanta | Ajankohta = 23. helmikuuta 2010 | Julkaisupaikka = Lappeenranta | Julkaisija = Lappeenrannan maakuntakirjasto | Viitattu = 20.4.2012 }}</ref>
 
Vuosina 2003–2005 Ruokolahden Yrittäjät ry järjesti Tassunjälki- ja Leijonankortti-hankkeet kunnan matkailunedistämiseksimatkailun edistämiseksi.<REF name="AutoTS-72"/><REF name="AutoTS-73"/><REF name="AutoTS-74"/>
 
Vuonna 2012 Ruokolahden kunta luopui täysin leijonalla markkinoimisesta ja ilmoitti, ettei muista leijonahavaintojen 20-vuotispäiviä mitenkään.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Teemu Saintula | Otsikko = Ruokolahti hylkää leijonan | Julkaisu = Etelä-Saimaa | Ajankohta = 12. huhtikuuta 1992 | Sivut = 5 | Julkaisupaikka = Lappeenranta | Julkaisija = Sanoma Lehtimedia Oy | Tunniste = ISSN 0357-0975 | www = http://www.esaimaa.fi/Online/2012/04/12/Ruokolahti+karkottaa+leijonan/2012113249302/4 | www-teksti = Artikkeli Etelä-Saimaan verkkosivuilla | Viitattu = 12.4.2012 }}</ref>
Tiedotusopin professori [[Pertti Hemánus|Pertti Hemánuksen]] mukaan innostuksen selittivät aikuisten ja lasten kiinnostus eläimiin, itse leijona ja uutisanniltaan muuten hiljainen kesä. Hän myös uskoi, että tavallisten ihmisten halu päästä otsikoihin sai heidät näkemään, mitä halusivat.<ref name="pohjalainen0107" />
 
''Helsingin Sanomat'' liitti leijonan edellisten kesien uutisiin, jotka paisuivat hiljaisen uutistarjonnan vuoksi. Näistä viimeisimpiä olivat kesällä 1991 pikku tyttöä haavoittanut tappajahauki ja [[Karjalohjan ufo]], vuonna 1990 kadonnut Käckin perhe, ja vuonna 1989 paljastunut [[Reino Gikman]]in vakoilu sekä Oleg Kozlovin ja Mihail Varfolomejevin lentokonekaappaus ja vuonna 1987 [[Mathias Rust]]in lento [[Helsinki-Malmin lentoasema]]lta [[Moskova]]an.<REF name="AutoTS-77"/>
 
Vuoden 2007 [[Suomen Kuvalehden journalistipalkinto|Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon]] saaja [[Marja Manninen]], joka oli Ylen tv-uutisten aluetoimittajana Kaakkois-Suomessa, kommentoi työstään: "Ruokolahden leijonasta, jota koskaan ei edes ollut, tein varmasti kolmekymmentä juttua."<REF name="AutoTS-78"/> Vuonna 2010 ''[[Tiede (lehti)|Tiede]]'' käytti Ruokolahden leijonaa "klassisimpana esimerkkinä" mätäkuun jutusta.<ref name="Tiede" />