Ero sivun ”Sotavanki” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: tt:Әсир
Coen (keskustelu | muokkaukset)
Fixailua
Rivi 1:
[[Kuva:Kriegsgefangene.jpg|thumb|Saksalaisia sotavankeja 1944.]]
'''Sotavanki''' on jonkin valtion[[valtio]]n [[sotilas]], joka on jäänyt vihollisvaltion vangiksi näiden valtioiden välisessä [[Sodankäyntisodankäynti|sodankäynnissä]]. Sotavangiksi voidaan määritellä henkilö, joka on osallistunut sotatoimiin komentoketjun alaisuudessa, joka pukeutuu asepukuun ja joka kantaa asetta avoimesti. Näin ollen esimerkiksi [[terroristi|terroristeilta]] tai [[sissisissisota|sissisotilailta]] on toisinaan evätty sotavangin status. Esimerkkisyy sotavankistatuksen kieltämiseen on se, että vangittu henkilö on pyrkinyt esittämään itsensä [[siviili|siviilinä]]. Sotavankien kohtelusta on määrätty [[Geneven sopimukset|Geneven ihmisoikeussopimuksessa]]. Sotavangit sijoitetaan yleensä vankileireille. Taistelevat osapuolet voivat vaihtaa toistensa sotavankeja. [[Sota|Sodan]] loputtua sotavangit tulisi palauttaa kotimaahansa.
 
==Sotavangin asema==
Rivi 17:
 
==Laittomat taistelijat==
Vuodesta [[2002]] [[Yhdysvallat]] on pitänyt [[Guantanamo Bayn vankileiri]]ssään yli 700 [[Afganistanin sota (2001–)|Afganistanin sodan]] vankia ilman sotavangeille kuuluvia kansainvälisiä oikeuksia. Heillä ei ole myöskään [[Yhdysvaltain perustuslaki|Yhdysvaltain perustuslain]] takaamia oikeuksia. Yhdysvallat on luokitellut vangit "laittomiksi”laittomiksi taistelijoiksi"taistelijoiksi”, jottei heillä olisi laillisille taistelijoille kuuluvaa sotavankien asemaa, mikä olisi taannut heille [[Geneven sopimussopimukset|Geneven sopimuksen]] mukaiset oikeudet. Laittoman taistelijan käsitettä ei ole aikaisemmin ollut olemassa. Järjestelyllä pyrittiin luomaan oikeustila, missä ei olisi välttämätöntä noudattaa kiinni otettujen osalta minkään maan lakia tai kansainvälistä sopimusta. Ensimmäisinä viitenä vuotena vain kymmenen vankia sai rikossyytteen.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://english.people.com.cn/200701/12/eng20070112_340599.html |Nimeke=U.S. pacifists protest against Guatanamo Bay prison|Julkaisija=People's Daily|Luettu=28. kesäkuuta 2008|Kieli={{en}}}}</ref> Vuonna 2008 [[Yhdysvaltain korkein oikeus]] kumosi [[Yhdysvaltain perustuslaki|Yhdysvaltain perustuslain]] vastaisena vuoden [[2006]] sotilaskomissiolain kohdan, jossa vangituilta evättiin [[habeas corpus]] -oikeus valittaa omasta vangitsemisestaan liittovaltion oikeusistuimiin.<ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Guant%C3%A1namon+vangit+saivat+oikeuden+oikeudenk%C3%A4yntiin/1135237129792 HS: Guantánamon vangit saivat oikeuden oikeudenkäyntiin, viitattu 13. kesäkuuta 2008]</ref>
 
==Sotavankien tilanne eri konflikteissa==
 
===Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa talvi- ja jatkosodassa===
[[Talvisota|Talvisodassa]] sotavangiksi jäi 858-1100858–1100 [[Suomi|suomalaista]]. Vankeusaika jäi lyhyeksi ja jo huhtikuussa 1940 Suomeen palautettiin 838 sotavankia. <ref> Alava T., Frolov, D., Nikkilä R. (2002) RUKIVER - Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa. Edita.</ref>
 
[[Jatkosota|Jatkosodassa]] Suomalaisiasuomalaisia sotavankeja oli [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] virallisen tilaston mukaan 2 &nbsp;377. Kotimaahan palautettiin 1 &nbsp;969 henkeä. Timo Malmin mukaan suomalaisia joutui vangeiksi 3 &nbsp;402, leirillä kuoli 1 &nbsp;388 ja kotiutettuja oli 1 &nbsp;938 eli 57 &nbsp;%. Lukujen eron virallisiin lukuihin selittää osittain se, että neuvostoliittolaisissa tilastoissa otetaan huomioon vain ne sotavangit, jotka selvisivät leirille saakka. <ref> Malmi T. (2008) Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa 1941-1944. Atena Kustannus.</ref>
 
===Suomalaisten sotavankeuden traumat ja kokemukset===
Jatkosodan aikana suomalaisia joutui sotavangiksi eri lähteiden mukaan eri määriä ja viimeaikaisen tutkmuksen mukaan tämä määrä olisi ollut yli 35003&nbsp;500 joista leireillä (tai matkalla sinne) kuoli tai tapettiin noin 15001&nbsp;500 eli 43&nbsp;% (.<ref>Helsingin Sanomat: "Sotavankeutta”Sotavankeutta seurasi pitkä hiljaisuus"hiljaisuus”, 16.10.2011 sivu c7).</ref> Silminnäkijän vankileirillä ollut Yrjö Korhonen kertoo kuinka neuvostoviranomiaset uhkasivat takaisin leirille joutumisesta jo vapautumisvaiheessa. Sotavankiveteraaneja on Suomessa elossa enää muutamia kymmeniä.
 
Juuri vangeiksi otettuja suomalaisia uhattiin teloituksilla ja siviilitkin suhtautuivat sotavankeihin vihamielisesti. Vangit marssivat aluksi (ilman kenkiä) 40km40 kilometrin matkan [[Perkjärvi|Perkjärven]] juna-asemalle josta heidät kuljetettiin Borovitsin[[Borovitši]]n vankileirille härkävaunuilla. Tapa oli hyvin samanlainen kuin lukemattomissa muissa vankinen kuvauksisssa tältä ajalta (mm.muun muassa Unto Parvilahti kirjassa ''Berijan tarhat''). Leirin saunassa vangit saivat desinfioinnin ja karvanpoiston ja se jäikin ainoaksi puhdistustoimenpiteeksi vankiajalle. BorovitsinBorovitšin leirllä olot olivat kurjat ja taudeista [[punatauti]] oli yleisin.
Jatkosodan aikana suomalaisia joutui sotavangiksi eri lähteiden mukaan eri määriä ja viimeaikaisen tutkmuksen mukaan tämä määrä olisi ollut yli 3500 joista leireillä (tai matkalla sinne) kuoli tai tapettiin noin 1500 eli 43% (Helsingin Sanomat: "Sotavankeutta seurasi pitkä hiljaisuus", 16.10.2011 sivu c7). Silminnäkijän vankileirillä ollut Yrjö Korhonen kertoo kuinka neuvostoviranomiaset uhkasivat takaisin leirille joutumisesta jo vapautumisvaiheessa. Sotavankiveteraaneja on Suomessa elossa enää muutamia kymmeniä.
 
Juuri vangeiksi otettuja suomalaisia uhattiin teloituksilla ja siviilitkin suhtautuivat sotavankeihin vihamielisesti. Vangit marssivat aluksi (ilman kenkiä) 40km matkan Perkjärven juna-asemalle josta heidät kuljetettiin Borovitsin vankileirille härkävaunuilla. Tapa oli hyvin samanlainen kuin lukemattomissa muissa vankinen kuvauksisssa tältä ajalta (mm. Unto Parvilahti kirjassa Berijan tarhat). Leirin saunassa vangit saivat desinfioinnin ja karvanpoiston ja se jäikin ainoaksi puhdistustoimenpiteeksi vankiajalle. Borovitsin leirllä olot olivat kurjat ja taudeista punatauti oli yleisin.
 
Yrjö Korhonen joutui vankina syyskylmien aikaan tukinuittoon joessa ja ainoa vaate oli paita. Korhonen sairastui ja joutui sairaalaan jossa hänellä todettiin myös munuaistulehdus. Myöhemmin Korhonen siirrettiin Tserepovetsin leirille jossa taas riehui kurkkumätä- ja pilkkukuume-epidemia. Päästessään Suomeen tapaninpäivänä 1944 hän painoi vain 52 kiloa.
Rivi 39 ⟶ 37:
 
===Abu Ghraibin kidutusskandaali===
[[Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali]] paljastui huhtikuussa [[2004]] 60 Minutes II -ohjelman julkaistua yhdysvaltalaisten sotilasvanginvartijoiden ottamia valokuvia vankien [[pahoinpitely]]istä ja [[kidutus|kidutuksista]] Yhdysvaltain ylläpitämässä irakilaisessa[[irak]]ilaisessa vankilassa. Vankilaan teljettyjä vankeja oli kidutettu esimiesten määräyksestä tai oma-aloitteisesti. Tapahtumista levisi myös [[internet|internetissä]] valokuvia, ja se aiheutti maailmanlaajuisen kohun. Yhdysvaltain johtaman liittouman joukkojen otettua Irakin haltuunsa vankilan nimi muutettiin ''Baghdad Central Confinement FacilityFacilityksi''ksi (BCCF). Vankilassa on pidetty jopa 70007&nbsp;000 vankia, osa [[vastarintaliike|vastarintataistelijoita]], osa rikollisia ja osa ilman syytteitä. Vankilaa valvoo yksi sotilaspoliisipataljoona. Vankila suljettiin elokuussa 2006 ja tyhjä vankilarakennus luovutettiin irakilaisille.
 
== Lähteet ==