Ero sivun ”Misandria” versioiden välillä

Kirjassaan ''My Enemy, My Love'' (1992) [[Judith Levine]] tuo esiin, miten miesviha johtaa miesten kohtuuttoman yleistävään leimaamiseen [[lapsi]]ksi, mammanpojiksi, pettäjiksi, hylkääjiksi, hyväksikäyttäjiksi, pedoiksi, [[parafilia|perversseiksi]] ja [[tappo|tappajiksi]]<ref>{{cite book |last=Levine |first=Judith |authorlink=Judith Levine |title=My Enemy, My Love |publisher=[[Doubleday (publisher)|Doubleday]] |year=1992 |isbn=0385410794}}</ref>.

Charlotte Haysin mukaan "radikaalifeminismin miesvastaisuus on suodattunut laajalti kulttuurimme ... tämä asenne on niin läpitunkeva, että tuskin enää huomaamme sitä."<ref>Hays, Charlotte. 'The Worse Half'. National Review 11 March, .3.2002.</ref>

Tutkijat Paul Nathanson ja Katherine K. Young analysoivat kirjoissaan ''Spreading Misandry'' ja ''Legalizing Misandry'' feminismin inspiroimaa [[miesviha]]a<ref name="Legalizing Misandry">{{cite book |author=Nathanson, Paul; Young, Katherine K. |title=Legalizing misandry: from public shame to systematic discrimination against men |year=2006 |publisher=McGill-Queen's University Press |location=Montreal |isbn=0-7735-2862-8}}</ref>. [[Christina Hoff-Sommers]]in mukaan feministinen miesviha johtaa suoraan [[naisviha]]an: osa johtavassa asemassa olevista feministeistä vihaa naisten enemmistöä, joka rakastaa miehiä, Hoff Summers toteaa kirjassaan ''Who Stole Feminism: How Women Have Betrayed Women''<ref name=Hoff_Sommers>{{cite book |author=Sommers, Christina Hoff |authorlink=Christina Hoff Sommers |title=Who stole feminism?: how women have betrayed women |year=1995 |publisher=Simon & Schuster |location=New York |isbn=0-684-80156-6 |page=320}}</ref>.