Ero sivun ”Jokihelmisimpukka” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
avaus f |
jäsentely, linkkipäivitys |
||
Rivi 24:
[[Kuva:Margaritifera margaritifera.jpg|thumb|260px|]]
==
==Kantojen historia ja suojelutoimet Suomessa==
Aiemmin raakkua tavattiin lähes koko Suomessa, mutta veden [[happamuus|happamuutta]] muuttaneet tekijät sekä erilaiset toimenpiteet, joissa virtaavia vesiä perattiin ja muutettiin [[tukinuitto]]on sopiviksi, vähensivät kantoja.
=== Helmenpyynti ===
[[Metsähallitus|Metsähallituksen]] [[Euroopan unioni|EU:n]] tuella Suomen, [[Norja]]n ja [[Venäjä]]n pohjoisilla alueilla suorittaman esiintymisalujeiden kartoituksen ja raakkukantojen suuruuksien määrittelyn mukaan pohjoiset jokihelmisimpukkakannat ovat elpyneet taannoisten massapyyntien jäljiltä ja voivat hyvin. Muun muassa tunnetussa raakkujoessa [[Luttojoki|Luttojoessa]] 1900-luvun alkupuolella kokonaan häviämässä ollut laji esiintyy nykyisin elinvoimaisena populaationa.▼
Jokihelmisimpukan kohtaloksi oli muodostua 1900-luvun alkupuolella yleistynyt massapyynti. Nimensä mukaisesti pieni osa raakuista tuottaa helmen. Nykyarvioiden mukaan sellainen saattaa olla tuhannesta pyydetystä simpukasta vain yhdessä. Helmi kehittyy simpukan sisällä olevan hiekkasirun ympärille vuosikymmenten aikana. Useimmiten helmet ovat heikon laatunsa takia arvottomia.▼
Ennen rauhoitusta nimenomaan [[Luttojoki]] tunnettiin ammattimaisten helmenpyytäjien jokena. Raakun onneksi raju pyynti rasitti kantaa vain tietyillä alueilla ja kanta oli häviämässä vain paikka paikoin. Todellinen uhka raakkuun kohdistui vasta sukellusvälineiden yleistyttyä.▼
Raakkukantoja on suojellut ja elpymistä edesauttanut raakun vaikea havaittavuus. Se on tummanruskea, lähes musta, ja elää pohjasoraan kaivautuneena viileissä, puhtaissa ja virtaavissa vesissä. Sitä on erittäin vaikea havaita, ja se saattaa pysytellä lähes paikoillaan jopa vuosikausia.▼
===Elpyminen===
▲[[Metsähallitus|Metsähallituksen]] [[Euroopan unioni|EU:n]] tuella Suomen, [[Norja]]n ja [[Venäjä]]n pohjoisilla alueilla suorittaman esiintymisalujeiden kartoituksen ja raakkukantojen suuruuksien määrittelyn mukaan pohjoiset jokihelmisimpukkakannat ovat elpyneet taannoisten massapyyntien jäljiltä ja voivat hyvin. Muun muassa tunnetussa raakkujoessa
▲Raakkukantoja on suojellut ja elpymistä edesauttanut raakun vaikea havaittavuus. Se on tummanruskea, lähes musta, ja elää pohjasoraan kaivautuneena viileissä, puhtaissa ja virtaavissa vesissä. Sitä on erittäin vaikea havaita, ja se saattaa pysytellä lähes paikoillaan jopa vuosikausia.
▲Jokihelmisimpukan kohtaloksi oli muodostua 1900-luvun alkupuolella yleistynyt massapyynti. Nimensä mukaisesti pieni osa raakuista tuottaa helmen. Nykyarvioiden mukaan sellainen saattaa olla tuhannesta pyydetystä simpukasta vain yhdessä. Helmi kehittyy simpukan sisällä olevan hiekkasirun ympärille vuosikymmenten aikana. Useimmiten helmet ovat heikon laatunsa takia arvottomia.
=== Suojeluhankkeet ===
▲Ennen rauhoitusta nimenomaan Luttojoki tunnettiin ammattimaisten helmenpyytäjien jokena. Raakun onneksi raju pyynti rasitti kantaa vain tietyillä alueilla ja kanta oli häviämässä vain paikka paikoin. Todellinen uhka raakkuun kohdistui vasta sukellusvälineiden yleistyttyä.
Rauhoitetun jokihelmisimpukan etsiskelyyn ja kaivamiseen ei nykyisin saa ryhtyä edes huvin vuoksi, ja jos raakun näkisikin, sitä ei saa edes koskea tai käännellä, saati ottaa mukaan.
[[Suomen luonnonsuojeluliitto]]
== Lisääntyminen ja kasvu==▼
Elinympäristössään jokihelmisimpukka kuuluu ekosysteemin niin sanottuihin [[avainlaji|avainlajeihin]]. Se esimerkiksi ylläpitää hyvää veden laatua. Ihmisen kannalta raakku on harmiton ja hyödytön, mutta elinalueillaan se on ekosysteemille tärkeä.▼
▲== Lisääntyminen ==
Jokihelmisimpukka lisääntyy vain [[lohi]]- tai [[taimen]]pitoisissa joissa. Hedelmöittymisen jälkeen raakun [[munasolu]]t kehittyvät pienen simpukan näköisiksi [[glokidio]]toukiksi, jotka kiinnittyvät väkäsillään lohikaloihin. Elämää jatkaakseen niiden on päästävä lohien tai taimenten [[kidukset|kiduksiin]], joissa ne elävät toukkavaiheessa talven yli. Kalan kannalta ne ovat vaarattomia ja harmittomia. Keväällä toukat irrottautuvat kiduksista, putoavat joen pohjalle ja kaivautuvat pohjasoraan 2–3 vuodeksi.
Sukukypsäksi raakku tulee 20-vuotiaana. Lapin joissa jokihelmisimpukka voi elää jopa 120-vuotiaaksi, etelämpänä noin 80 vuoden ikäiseksi.
==
▲Elinympäristössään jokihelmisimpukka kuuluu ekosysteemin niin sanottuihin [[avainlaji|avainlajeihin]]. Se esimerkiksi ylläpitää hyvää veden laatua. Ihmisen kannalta raakku on harmiton ja hyödytön, mutta elinalueillaan se on ekosysteemille tärkeä.
▲[[Suomen luonnonsuojeluliitto]] aloitti yhdessä [[Fortum]]in kanssa laajamittaisen hankkeen [[Mustionjoki|Mustionjoen]] alueella Etelä-Suomessa jokihelmisimpukka- ja [[vuollejokisimpukka]]kantojen elvyttämiseksi. Hankkeen rahoitus tulee [[Ekoenergia]]-merkityn vesivoimalla tuotetun sähkön ympäristörahastosta.<ref>http://www.sll.fi/luontojaymparisto/vesistot/vesiensuojeluhankkeet/mustionjoki/</ref>
== Lähteet ==
Rivi 59:
== Aiheesta muualla ==
* [http://
* [http://www.viljakkalanpuolesta.net/ruonanjoki/frames_simpukasta.html Ruonanjoen raakku]▼
*
▲* [http://www.viljakkalanpuolesta.net/ruonanjoki/frames_simpukasta.html Ruonanjoen
▲* [http://www.wwf.fi/ymparisto/uhanalaiset_lajit/kotimaiset/jokihelmisimpukka.html WWF: Jokihelmisimpukka]
*
[[Luokka:Simpukat]]
| |||