Ero sivun ”Mílos” versioiden välillä

| nimi = MelosMílos<br />Μήλος

| muut nimet = MilosMelos

| kuvateksti = MeloksenMíloksen sijainti Kreikassa.

| merialue = [[AigeianmeriEgeanmeri]], [[Välimeri]]

| korkein kohta = ProfitisProfítis EliasIlías 748

| suurin kaupunki = [[PlakaPláka]]

| kunta = Melos[[Mílos (kunta)|Mílos]]

'''MelosMílos''' tai '''MilosMelos''' ({{K-el|Μήλος}}) on tuliperäinen [[saari]] [[Kykladit|Kykladien saaristossa]] [[Kreikka|Kreikassa]]. MeloksenSaari kuntaanon kuuluvat myös asumattomat pikkusaaretosa [[AntimelosMílos (kunta)|Míloksen kuntaa]], johon kuuluu myös asumattomia pikkusaaria, sekäkuten [[AnanesAntimílos]].

MeloksenMíloksen sijainti Kreikan mannermaan ja [[Kreeta]]n välissä sekä sen [[laavalasi]]varannot tekivät saaresta tärkeän keskuksen [[Pronssikausi|pronssikaudella]]. Fylakopissa[[Fylakopí]]ssa saaren koillisrannikolta on löydetty osa kaupungin muuria sekä [[Minolainen kulttuuri|minolainen]] palatsi, jossa on tärkeitä seinämaalauksia. Myös ruukkuja on löytynyt paljon. Historiallisella ajalla saaren asuttivat [[Lakonia]]sta tulleet [[doorilaiset]]. Saarelta on löydetty useita tunnetuiksi tulleita antiikin ajan taideteoksia, ehkä tärkeimpänä [[Milon Venus]].

Saarelta lähettiin laivoja [[Salamiin taistelu]]un, vaikkakaan MelosMílos ei ottanut osaa [[Deloksen meriliitto]]on ja pyrki pysymään puolueettomana [[Peloponnesolaissota|Peloponnesolaissodassa]]. [[415 eaa.]] [[Ateena]]laiset valtasivat saaren ja surmasivat kaikki asekuntoiset meloslaisetmíloslaiset. Naiset ja lapset ateenalaiset myivät orjuuteen tuoden tilalle 500 ateenalaista uudisasukkaiksi. Tapahtumista kertoo [[Thukydides]] tunnetussa [[Melos-dialogi]]ssaan, joka on osa hänen teostaan ''[[Peloponnesolaissota (Thukydides)|Peloponnesolaissota]]''. Thukydides kuvaa miten Ateenan valtio hylkäsi ne ihanteet, jotka sillä oli ollut sodan alkaessa alkoi tavoitella vain omaa etuaan. Sodan loppupuolella spartalaiset asuttivat saaren jälleen lakonialaisilla, mutta se ei koskaan saavuttanut aiempaa vaurauttaan.

Kristillisen ajan alkaessa MeloksellaMíloksella oli paljon [[juutalainen|juutalaisia]], ja [[kristinusko]] levisi saarelle varhain. [[Latinalainen keisarikunta|Latinalaisen keisarikunnan]] aikana saari oli osa [[NaxoksenNáxoksen herttuakunta|NaxoksenNáxoksen herttuakuntaa]].

[[Tiedosto:Milo Klima Syrma.jpg|thumb|300px|[[SyrmataSýrmata]]n kylä MeloksellaMíloksella.]]

MelosMílos on Kykladien lounaisin saari, 120 kilometriä itään Lakoniasta. Sen pinta-ala on noin 160 neliökilometriä, josta suurin osa on mäkistä maastoa. Korkein kukkula on ProfitisProfítis EliasIlías (748 m) saaren länsiosassa. Kuten muutkin Kykladit, saari on tuliperäinen, mikä näkyy maastossa laavakivien yleisyytenä. Saareen tunkeutuu luoteesta lahti, joka muodostaa luonnonsataman, jakaen loppusaaren kahteen suurin piirtein yhtä suureen osaan. Saaren tulivuori on edelleen aktiivinen, ja saaren itäosassa onkin kuumia rikkilähteitä.

AntimelosAntímilos, joka sijaitsee 20 km luoteeseen MeloksestaMíloksesta, on asumaton ja koostuu laavakivestä. Sitä kutsutaan usein myös ErimomelokseksiErimomilokseksi, eli autioksi MelokseksiMílokseksi.

[[KimolosKímolos|KimoloksellaKímoloksella]], joka sijaitsee vain 1,6 km itään MeloksestaMíloksesta, oli antiikin aikana merkittävä kaupunki. Saari tunnettiin tällöin viikunoistaan.

MelokseltaMílokselta kaivetaan ja myydään ympäri maailman [[perliitti]]ä ja [[kaoliini]]ä. Aiemmin saarelta kaivettiin myös [[rikki]]ä ja [[kipsi]]ä. AnttikinAntiikin aikana MeloksenMíloksen [[aluna]] oli tunnettua. Saarella kasvaa [[appelsiini]]a, [[Sypressit|sypresseja]] sekä [[kataja]]a. [[Puuvilla]]a ja [[ohra]]a viljellään. Saari on kuitenkin suhteellisen kuiva.