Ero sivun ”Sokerijuurikas” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
{{ohjaa tänne}}
p typo
Rivi 25:
'''Sokerijuurikas''' (''Beta vulgaris'' var. ''altissima'', syn. ''Beta vulgaris'' var. ''saccarifera'') on [[Juurikas|juurikkaan]] muunnos, jota viljellään [[sokeri]]n valmistamiseksi. Parhaiden lajikkeiden juurissa on sokeri­pitoisuus yli 20 %. Sokerin sivutuotteina saadaan juurikkaista [[naatti|naatit]], jotka käytetään [[rehu]]ksi; myös juurikasleike on hyvää rehua. Sivutuotteena saadaan myös [[melassi]]a, jota voidaan käyttää mm. [[Alkoholijuoma|alkoholiteollisuuden]] raaka-aineena.
 
Saksalainen apteekkari [[Andreas Marggraf]] havaitsi vuonna 1747, että juurikkaasta voitiin uuttaa samanlaista sokeria, jota siihen saakka oli saatu ainoastaan [[sokeriruoko|sokeriruo'osta]]. Pian tämän jälkeen hänen oppilaansa [[Franz CarlKarl Achard]] ryhtyi tutkimaan kasvin eri muunnoksia etsiäkseen kaikkein sokeripitoisimman kannan ja jalostamaan sitä. Suuremmassa mitassa sokerijuurikasta alettiin viljellä vasta sen jälkeen, kun kauppayhteydet Ranskan ja Karibian alueen välillä 1800-luvun alussa [[Napoleonin sodat|Napoleonin sotien]] vuoksi katkesivat.<ref name=Rousi>{{kirjaviite | Tekijä = Arne Rousi | Nimeke = Auringonkukasta viiniköynnökseen, viljelyskasvit ihmisen palveluksessa | Sivu = 197-198 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1997 | Tunniste = 951-0-21295-4}}</ref>
 
Sokerijuurikas on kaksi­vuotinen kasvi. Ensimmäisenä vuonna siihen kehittyy vain lehti­ruusuke sekä vara­ravintoa sisältävä juuri. Jos se jätetään kasvamaan toiseksi vuodeksi, siihen muodostuu korkea kukinto­varsi ja lopulta siemeniä, mutta samalla juuri menettää vara­ravintonsa. Tämän vuoksi viljelyksillä juurikkaat korjataan jo ensimmäisen vuoden syksyllä, Joskus sokeri­juurikas saattaa kukkia jo ensimmäisenä vuotena, mikä pienentää satoa. Nykyisillä pitkälle jalostetuilla lajikkeilla näin kuitenkin käy hyvin harvoin.<ref name=Rousi />